Pesäpallo on fyysisesti vaativa laji, joka edellyttää pelaajalta monipuolisia ominaisuuksia, kuten nopeutta, kestävyyttä, ketteryyttä ja räjähtävää voimantuottoa. Pelisuoritukset sisältävät usein äkillisiä suunnanmuutoksia, joissa koko kehon koordinoitu toiminta on keskeisessä roolissa. (Koskela 2017, 280–281.) Näissä suorituksissa liike siirtyy järjestelmällisesti kehon alaosista jalkojen, lantion ja keskivartalon kautta yläraajoihin. Tätä liikkeen siirtymistä kutsutaan kineettiseksi ketjuksi, jonka saumaton eteneminen mahdollistaa optimaalisen suorituksen. (Chang ym. 2016, 157.)
Esimerkiksi yliolan heitossa kineettiseen ketjuun perustuva heittoliike on erittäin nopea: sen kesto on alle kaksi sekuntia, ja pallon vapautumisnopeus voi ylittää 160 kilometriä tunnissa. Tämä kohdistaa suuria voimia etenkin heittokäden yläraajaan. (Lin ym. 2018, 370; Chang ym. 2016, 158.) Pesäpallossa tällaiset heittoliikkeet voivat altistaa erityisesti kyynärpään ja olkapään alueet vammoille (Alanen & Pasanen 2021, 81). Kuvassa 1 pallo on juuri siirtymässä räpylästä heittäjän käteen ja käsivarren varhainen taivutus aloittaa liikeradan virityksen. Samalla vartalo hakeutuu kohti sitä optimaalista asentoa, jonka keho on lukuisilla toistoilla oppinut ja jota kineettinen ketju hyödyntää tulevassa heitossa.
Ha ym. (2023) tutkivat 271 nuoren huipputason baseball-pelaajan loukkaantumisriskiä ja havaitsivat, että vammat keskittyvän erityisesti alaselkään, olkapäähän ja kyynärpäähän. Tulokset viittasivat siihen, että baseballin heittoliike, joka muistuttaa suuresti pesäpallon heittoliikettä, on merkittävä tekijä yläraajanvammojen synnyssä. Zaremski ym. (2017, 179) havaitsivat tutkimuksessaan, että yli 17 % kaikista baseballissa tapahtuvista loukkaantumisista kohdistui olkapäähän kolmen vuoden seurantajakson aikana. Jatkuvan kuormituksen ja suurien toistomäärien vuoksi olkapää joutuu kovalle rasitukselle, ja yleisin oireeseen liittyvä diagnoosi oli kiertäjäkalvosimen jännetulehdus.
Pesäpallo ja kineettinen ketju – loukkaantumisriskin ymmärtäminen
Kineettisen ketjun häiriöt ovat merkittävä syy lasten ja nuorten olkapää- ja kyynärpäävammoihin. Näiden vammojen ymmärtäminen ja ehkäisy edellyttävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa urheilijan tutkimisessa ja harjoittelun suunnittelussa. (Sciascia & Kibler 2006, 475.) Whiteleyn (2007, 15–17) tutkimuksen mukaan kineettiset muuttujat lisääntyvät iän ja luuston kypsymisen myötä, mikä tukee ajatusta siitä, että oikean heittotekniikan opettaminen tulisi aloittaa jo varhaisessa vaiheessa.
Kun kehon segmenttien välinen koordinaatio heikkenee, kudokset altistuvat epänormaalille kuormitukselle. Tämä heikentää energiansiirtoa ja lisää yläraajojen vammariskiä. Lihasjäykkyys, heikko lihaskestävyys, olkapään lihasheikkous ja nivelten liikkuvuuden rajoitukset kuormittavat kineettistä ketjua entisestään. (Zaremski ym. 2017, 179–180.)
Kirjallisuuskatsauksen perusteella Lindgren ym. (2025) havaitsivat erityisesti pehmytkudosten liikelaajuuden, lihasvoiman sekä erilaisten kompensoivien liikestrategioiden olevan yhteydessä yläraajan heittovammoihin. Lisäksi oppaasta saadun valmentajakyselyn perusteella Lindgren ym. (2025) toivat esille, että valmennuksen toiveena olisi vastaavanlainen opas, joka voisi tukea myös alaraajojen ja keskivartalon harjoittelua.
Lindgrenin ym. (2025) kehittämä opas nuorten pesäpallovalmentajille esittelee nuorille soveltuvia harjoitteita alkulämmittelyn tueksi, joiden tavoitteena on vähentää pesäpallon heittovammariskiä. Siinä korostetaan lajikohtaisen alkulämmittelyn merkitystä ja sen sisällyttämistä jokaisen harjoituskerran alkuun. Harjoitteet keskittyvät erityisesti olkapään ja kyynärpään toiminnallisuuteen, ja ne sisältävät kehonpaino- ja vastuskuminauhaharjoitteita, jotka aktivoivat koko hartiarenkaan lihaksistoa.
Tehokas ja turvallinen tulevaisuus
Lindgrenin ym. (2025) havainnot vahvistavat ajatusta siitä, että kineettinen ketju toimii vain niin hyvin kuin sen heikoin lenkki. Jos liikkuvuus, voima tai liikkeen hallinta on puutteellista missä tahansa ketjun osassa, koko liikesuoritus kärsii. Tämä ei ainoastaan heikennä suorituskykyä, vaan altistaa urheilijan myös loukkaantumisille.
Teknologian mukaan ottaminen osaksi lajivalmennusta, kuten videointi ja liikeanalyysi, tarjoaa uusia mahdollisuuksia lajisuoritusten arviointiin ja kehittämiseen. Näiden työkalujen avulla voitaisiin tunnistaa varhaisia merkkejä kineettisen ketjun häiriöistä ja puuttua niihin ennen kuin ne johtavat loukkaantumisiin.
Kirjoittajat
Riku Vasarainen on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistunut fysioterapeutti.
Heli Lahtio toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina.
Lähteet
Alanen, A-M. & Pasanen, K. 2021. Yleisten liikkeiden suoritustekniikan ja liikehallinnan arviointi valmennuksessa. Teoksessa Pasanen, K (toim.). Urheiluvammojen ehkäisy, hoito ja kuntoutus. Lahti: VK-Kustannus Oy, 73–96.
Chang, E., Bishop, M., Baker, D. & West, R. 2016. Interval Throwing and Hitting Programs in Baseball: Biomechanics and Rehabilitation. The American journal of orthopedics (Belle Mead, N.J.). Vol. 45 (3), 157–162. Viitattu 19.5.2025. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26991569/
Exantus, S. 2021. Mies, henkilö, ihminen, nuori. Pexels. Viitattu 21.9.2025. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mies-henkilo-ihminen-nuori-7859658/
Ha, D., Nagai, S., Noh, B., Mukai, N., Miyakawa, S. & Takemura, M. 2023. Injury Prevalence among Young Elite Baseball Players. Sports (Basel, Switzerland), 11(7), 134. Viitattu 31.05.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/sports11070134
Koskela, A. 2017. Pesis – opas jännittävän pelin seuraajalle ja harrastajalle. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Nemo.
Lin, D., Wong, T. & Kazam, J. 2018. Shoulder Injuries in the Overhead-Throwing Athlete: Epidemiology, Mechanisms of Injury, and Imaging Findings. Radiology, 286(2), 370–387. Viitattu 19.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1148/radiol.2017170481
Lindgren, M., Vasarainen, R. & Vesterholm, S. 2025. Nuorten pesäpalloilijoiden yläraajan heitto-vammariskien vähentäminen – Opas valmentajille alkulämmittelyn tueksi. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053118745
Sciascia, A. & Kibler, W. B. 2006. The pediatric overhead athlete: what is the real problem?. Clinical journal of sport medicine : official journal of the Canadian Academy of Sport Medicine, 16(6), 471–477. Viitattu 19.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1097/01.jsm.0000251182.44206.3b
Whiteley R. 2007. Baseball throwing mechanics as they relate to pathology and performance – a review. Journal of sports science & medicine, 6(1), 1–20. Viitattu 19.5.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC3778685/pdf/jssm-06-1.pdf
Zaremski, J., Wasser, J. & Vincent, H. 2017. Mechanisms and Treatments for Shoulder Injuries in Overhead Throwing Athletes. Current sports medicine reports, 16(3), 179-188. Viitattu 19.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1249/jsr.0000000000000361
