Kun aika ratkaisee – sujuva ensihoitoketju pelasti potilaan hengen

FinnHEMSin nopean kuljetuksen ja saumattoman hoitoketjun ansiosta potilas selvisi hengissä 142 minuutin sydänpysähdyksestä. Hypotermisen potilaan pelastumisessa korostui sujuva ja nopeasti reagoiva hoitoketju.  (FinnHEMS 2024a.)

FinnHEMS on valtion erityistehtäväyhtiö, jonka tehtävänä on tuottaa valtakunnallinen lääkärihelikopteripalvelu yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. HEMS on lyhenne englanninkielisistä sanoista Helicopter Emergency Medical Services. Vapaasti suomennettuna sillä tarkoitetaan kiireellistä lääkärihelikopteritoimintaa. (FinnHEMS 2024b.)

Arto Viljanen, 67, liukastui mökkitiellä Mäntyharjulla ja jäi lumeen makaamaan. Vaimo löysi Arton tuntia myöhemmin ja soitti hätäkeskukseen. Ensihoito saapui paikalle, ja kun Artoa siirrettiin varoen ambulanssiin, Arton sydän pysähtyi ja ruumiinlämpö oli laskenut alle 30 asteeseen. Tästä alkoi kuljetusmatka Mikkelin keskussairaalaan 50 kilometrin päähän. Kuljetuksen aikana ensihoitaja konsultoi FinnHEMSin vastuulääkäriä, joka päätyi ottamaan hoitoketjusta vastuun. (FinnHEMS 2024a.)

Tehtävälle mukaan hälytetty kenttäjohtaja toi mukanaan ulkoisen paineluelvytyslaitteen. Mikkelin keskussairaalaan saapuessa Arto intuboitiin vielä ennen helikopteriin siirtymistä. Arto päädyttiin kuljettamaan Kuopion yliopistolliseen sairaalaan, sillä Mikkelissä ei olisi mahdollisuutta hoitaa hypotermiasta johtuvan sydänpysähdyspotilaan lämmitystä. (FinnHEMS 2024a.)

Ensihoidon potilaan ennustetta parantavat tekijät

Potilaan ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä on ensihoidossa paljon. Tekijät voivat vaikuttaa potilaan ennusteeseen positiivisesti tai negatiivisesti. Opinnäytetyössä koottiin ensihoidon potilaan ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. (Nikkarinen ym. 2025.) FinnHEMSin potilaskertomuksessa mainitaan joitakin opinnäytetyön tulosten kanssa yhteneviä seikkoja, kuten paineluelvytyslaite ja saumaton yhteistyö eri tahojen välillä, sekä tärkeimpänä helikopteriyksikön käytettävyys ja hyöty.

[Alt-teksti: lääkintähelikopteri laskeutuneena pienelle kentälle.]
Kuva 1. Turvallinen potilaskuljetus on tärkeä osa lääkärihelikopteritoimintaa. (Kuva: ©️FinnHEMS Oy)

Nikkarisen ym. (2025) opinnäytetyöstä selviää, kuinka ensihoitojärjestelmä, ensihoitaja ja potilas itse voivat vaikuttaa ennusteeseen positiivisesti. Tuloksista voisi nostaa esiin erityisesti turvallisen potilaskuljetuksen, joka vaikutti positiivisesti myös Arton ennusteeseen. Turvallinen potilaan kuljetus on ensihoitajien vastuulla. Heidän täytyy osata optimoida ajonopeus tilanteen ja muun liikenteen mukaan. (Nikkarinen ym. 2025.) Artonkin tapauksessa turvallisen kuljetuksen onnistuminen oli tärkeää, koska hänen elvyttämistään jatkettiin kuljetuksen aikana.

Nopea kuljetus potilaan ennustetta parantavana tekijänä

Pienilläkin asioilla voi olla suuri merkitys, kun puhutaan ihmishengestä. Hoitoketjun ja ylipäänsä hoidon onnistuminen on kiinni monista tekijöistä ja muuttujia on paljon. Miten Arton olisi käynyt, jos esimerkiksi lentokeli ei olisikaan ollut optimaalinen FinnHEMSille?

Helikopteriyksikön etuna oli, että Mikkelistä maateitse kuljetus olisi kestänyt kaksi tuntia, kun taas helikopterilla kuljetus kesti vain puolisen tuntia. Potilas saatiin huomattavasti nopeammin yliopistosairaalaan helikopterin avulla. (FinnHEMS 2024a).

Kenttäjohtaja oli hälytetty mukaan tehtävälle. Hänellä oli mukana ulkoinen paineluelvytyslaite. Laitteen avulla elvytystä voidaan toteuttaa pitkäaikaista elvytystä laadukkaammin ja hoitohenkilökuntaa vapautuu painelusta tekemään muita hoitotoimenpiteitä. Pitkittynyt sydänpysähdys, hypotermia ja kuljetuksen aikana tapahtuva elvytys ovat yleisesti käyttöindikaatioita paineluelvytyslaitteelle. (Polamo & Nyqvist 2023, 8–9.)

Nopea hoitoketju ja saumaton yhteistyö paransivat potilaan ennustetta selvästi. Ensihoitajan oikea-aikainen lääkärin konsultaatio ja ennakkoilmoitukset sairaaloihin valmistivat sekä FinnHEMSiä että sairaaloiden henkilökuntaa tulevaan potilaaseen. (FinnHEMS 2024a.) Hätätilapotilaan tunnistaminen on yksi ensihoitajan tärkeimmistä taidoista, koska se mahdollistaa hoitotoimien aloituksen mahdollisimman nopeasti (Nikkarinen ym. 2025).

Kirjoittajat

Iida Nikkarinen, Aada Noranka ja Liina Ylikotila opiskelevat viimeistä vuotta ensihoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulussa.

Tia Windahl työskentelee LABissa ensihoidon lehtorina.

Lähteet

FinnHEMS. 2024a. Sujuva ensihoitoketju pelasti kuolemalta – hypotermiapotilas pääsi ajoissa hoitoon. FinnHEMS Vuosikertomus 2023. Viitattu 8.1.2025. Saatavissa https://finnhems.fi/sujuva-ensihoitoketju-pelasti-kuolemalta-hypotermiapotilas-paasi-ajoissa-hoitoon/

FinnHEMS. 2024b. Mikä FinnHEMS on? Viitattu 8.1.2025. Saatavissa https://finnhems.fi/mika-finnhems-on/

Nikkarinen, I., Noranka, A. & Ylikotila, L. 2025. Ensihoidon potilaan ennustetta parantavat tekijät. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, hyvinvointiala. Viitattu 8.1.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/878619/Nikkarinen_Noranka_Ylikotila.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Polamo, A. & Nyqvist, K. 2023. Itseopiskelumateriaalin tuottaminen mekaanisen paineluelvytyslaitteen käytöstä ensihoidossa. AMK-opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, hyvinvointiala. Viitattu 8.1.2025. Saatavissa  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/810255/Polamo_Nyqvist.pdf?sequence=2&isAllowed=y