Vanhemman sairastuminen on kriisi koko perheelle, ja lapsi jää herkästi tällaisessa tilanteessa syrjään omien tunteiden ja ajatusten kanssa. Vanhempien on hyvä tiedostaa, että jo pienikin lapsi osaa aistia perheen tunnelmaa sekä asioita, joita ei ääneen puhuta heidän kuultensa. Monesti lapset huolestuvat ja kuvittelevat asioita lisää, jos heille ei kerrota mistä on kysymys. (Schmitt 2015.)
Lapselle on hyvä kertoa vanhemman sairaudesta ja taudista hänen ikätasoaan ja kehitysvaihetta vastaavalla tavalla. Samoin on hyvä antaa lapselle mahdollisuus palata aiheeseen myöhemmin mahdollisten kysymysten kautta. Lapselta voi kysyä, miten hän on ymmärtänyt asian, jolloin aikuisella on mahdollisuus korjata mahdolliset virheelliset käsitykset ja tiedot. Asiasta puhumista helpottaa, kun sitä suunnittelee etukäteen; kuinka kertoa asiasta ja varaa tätä varten riittävästi aikaa. Lapsella ei ole välttämättä heti kysymyksiä asiasta, mutta niitä voi tulla myöhemmin. (Schmitt 2015.)
Leikki-ikäisen lapsen oireilu
Jokainen lapsi reagoi ja kokee tilanteen yksilöllisesti riippuen lapsen iästä ja kehitysvaiheesta. Osalle lapsista voi tulla fyysisiä oireita, kuten vatsakipua, yökastelua, keskittymishäiriöitä ja huomion hakuisuutta. Lapsi voi oireilla myös kielteisellä tavalla (maltin menettäminen, kiukuttelu, manipulointi) ja aikuinen voi kokea tällöin turhautuneisuutta (Schmitt 2015, Sinkkonen 2021). Lapsen oireilu korostuu sellaisissa tilanteissa, joissa vanhempien voimavarat ovat vähissä ja heillä itsellä voi olla masentuneisuutta. Hieman vanhemmilla lapsilla tai nuorilla oireet ovat enemmän sulkeutuneisuutta ja masentuneisuutta. Lapsen käsittelemätön suru ja ulkopuoliseksi jääminen tilanteessa, jossa oma vanhempi on vakavasti sairastunut, heijastuu koko lapsen loppu elämään. (Schmitt 2015.)
Kun lapselle on kerrottu vanhemman vakavasta sairaudesta, on huolehdittava siitä, että lapsella on tunne, että hänen ympärillään on huolehtivia ja turvallisia aikuisia. Lapset käsittelevät eri tavoilla omia tunteitaan. Lapselle luonnollinen tapa käsitellä asiaa on leikki. Lapsi voi käsitellä asiaa leikkimällä kuolemaa tai hautajaisia, eikä tätä tulisi lapselta estää. Osa lapsista tykkää maalata tai piirtää ja näitä hän voi tehdä ohjattuna aikuisen kanssa tai ilman ohjausta. Omien tarinoiden ja satujen keksiminen on osalle lapsista luontainen tapa käsitellä asioita ja aikuinen voi kirjoittaa tarinat, joihin voi myöhemmin palata tarvittaessa. (Mielenterveyskylä 2025.)
Kotisairaalassa voi olla hoidettavana potilas, joka on parantumattomasti sairas ja jolla on alaikäisiä lapsia. Tämän vuoksi kotisairaalan henkilökunnalla tulee olla tietoa, kuinka tukea perhettä ja lapsia tässä haastavassa elämäntilanteessa. Samoin henkilökunnan tulee osata tarvittaessa ohjata perhettä ja sen jäseniä ulkopuolisen avun piiriin. Hoitohenkilökunnan on hyvä tukea vanhempia kertomalla erilaisista lasten reagointitavoista sekä mahdollisuuksista hakea ulkopuolista apua kotiin kotitöihin tai lasten hoitoon. Vanhemmille on hyvä antaa ymmärrys siitä, ettei kaikkea tarvitse jaksaa tehdä itse ja välillä on vanhemmallakin oikeus levätä ja ottaa omaa aikaa pois kotitilanteesta. (Mielenterveyskylä 2025.)
Tietoa Kotisairaalan henkilökunnalle lapsesta omaisena
Lieksan kotisairaalassa hoidetaan paljon erilaisia potilaita, osalla heistä on alaikäisiä lapsia. Kotisairaalalla oli tarve saada tarkempaa tietoa siitä, kuinka tulisi huomioida lapset palliatiivisen potilaan omaisena. Kehittämistehtävä suunniteltiin ja toteutettiin vastaamaan tätä tarvetta. Siinä annetaan henkilökunnalle tietoa ja keinoja kohdata alaikäinen lapsi omaisena. Kehittämistehtävässä kerrotaan myös keinoja, kuinka tukea lapsen vanhempia asiassa.
Palliatiivinen hoito ja saattohoito (2019) Käypä hoito- suosituksen mukaan läheisten tukeminen ja huomioiminen on osa laadukasta palliatiivista hoitotyötä. Hotus (Hoitotyön tutkimussäätiö ry) on julkaissut läheisten ja omaisten tukemisesta hoitosuosituksen. Siinä hoitotyön ammattilaisia kannustetaan tukemaan läheisiä, koska läheisen henkilön kuolema voi aiheuttaa erilaisia kielteisiä asioita jäljelle jäävien läheisten elämässä. (Hotus 2023).
Kirjoittajat
Raisa Viili työskentelee Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella kiertävänä sisäisenä sijaisena ja kierto alueeseen kuuluu Lieksan kotisairaala
Titta Sainio toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä Lappeenrannan kampuksella. Hän opettaa muun muassa lääkehoitoa sekä on mukana palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksessa.
Lähteet
Kortesalmi, M. & Autio, M. 2019. Talous- ja kuluttajakasvatus talousosaamisen mahdollistajana. Kansantaloudellinen aikakauskirja 115(4/2019). Viitattu 24.11.2025. Saatavissa KAK_4_2019_WEB-10-25.pdf.
Kortesalmi, M., Autio, M. Ranta, M & Huiku L. 2022. Osaamista omaan elämään ja kiinnittymistä yhteiskuntaan – nuorten kokemuksia koulun talousopetuksesta. Nuorisotutkimus 40(2022):2. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa tkonttinen,+Osaamista+omaan+elämään+ja+kiinnittymistä+yhteiskuntaan+–+nuorten+kokemuksia+koulun+talousopetuksesta.pdf.
Kuva 1. Nuorten talousosaamisen lisäämisellä on kauaskantoiset vaikutukset. ChatGPT / Sofia Panula. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa www.chatgpt.com.
Vaara, L. 2022. Kyselytutkimus: Nuoret janoavat talousosaamista – tiedonlähteet vaihtelevat. Nyt. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa Kyselytutkimus: Nuoret janoavat talousosaamista – tiedonlähteet vaihtelevat – NYT. Wilska, T-A, Nyrhinen, J & Ranta, M. 2024. Selvitys nuorten talousosaamisesta. Oikeusministeriö. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa Selvitys nuorten talousosaamisesta
