Neuvolat avainasemassa ylisukupolvisen väkivaltakierteen katkaisemisessa

Neuvola tavoittaa lähes kaikki suomalaiset lapsiperheet. Lasta odottavista vanhemmista 99,7 % käyttävät äitiysneuvolan palveluita ja alle kouluikäisten lasten perheistä 99,5 %. Neuvoloissa panostetaan yhä enemmän lasten fyysisten ja psyykkisten ongelmien ehkäisyyn. (Riihonen ym. 2021, 2567─2568.) Neuvolan yksi tehtävä on tunnistaa ja puuttua perheessä tapahtuvaan väkivaltaan (THL 2024). Yksi lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisykeino on käydä keskustelua vanhempien kanssa heidän omasta lapsuudestaan sekä siitä, minkälaisina vanhempina he haluavat itse toimia (Hakulinen 2019, 21).

Lähisuhdeväkivalta on hyvin yleistä ja sitä tapahtuu kaikenlaisissa perheissä huolimatta perheen sosioekonomisesta taustasta tai tilanteesta (Miller & McCaw 2019; Stubbs & Szoeke 2021). Tilastokeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivaltarikokset ovat olleet kovassa nousussa edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2023 viranomaisten tietoon tuli 12 300 pari- ja lähisuhdeväkivallan uhria eli aiempaan verrattuna 5 % enemmän. Uhreista 9 300 oli aikuisia ja 3 100 oli lapsia. Erityisen hälyttävää oli lasten osuus, joka kasvoi 12 % vuoteen 2022 verrattuna. (Tilastokeskus 2024.)

Lapsuuden ajan haitallisten kokemusten vaikutus vanhemmuuteen

Lapsuuden ajan haitalliset kokemukset eli ACE (Adverse Childhood Experience) ovat varsin yleisiä ja ne aiheuttavat erilaisia riskitekijöitä myös omaan vanhemmuuteen (Stolt ym. 2024). Tutkimukset osoittavat, että mitä enemmän vanhemmalla on omia lapsuuden ajan haitallisia kokemuksia, sitä suurempi riski on, että lapsuudessa opitut haitalliset käyttäytymismallit siirtyvät sukupolvelta toiselle. (Felitti ym. 2019; Hughes ym. 2016.) Perinataaliaikana eli raskaus-, synnytys- ja vauva-aikana on tyypillistä, että vanhemman omat mahdolliset traumat nousevat pintaan. Vanhemman itsetuntemus kasvaa, kun vanhempi ymmärtää omaa traumataustaansa ja sen aiheuttamia haasteita omassa vanhemmuudessa. (Stolt ym. 2024.)

On erityisen tärkeää, että neuvolat ottavat roolia lähisuhdeväkivallan ja lasten kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyssä. Raskaus- ja vauva-aika aiheuttavat kohonneen riskin lähisuhdeväkivallan puhkeamiselle tai raaistumiselle. Riskiä nostavat esimerkiksi vanhemmuuden paineet, vanhemman omat puutteelliset tunnetaidot, vähäinen uni, arjen kuormittavuus sekä muutokset parisuhdedynamiikassa. (THL 2024.)

Väkivaltatyön juurruttaminen osaksi neuvolan palveluita

THL:n tutkimuksen (Vuorenmaa ym. 2023, 3─6) mukaan neuvoloissa tehtävässä perheen hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukemisessa on vielä kehitettävää. Suosituksen mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi laatia palvelupolut eri toimijoiden välille lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja katkaisemiseksi. Järjestöillä on paljon osaamista väkivaltatyöstä, ja järjestöjen palveluiden juurruttaminen osaksi palvelupolkuja on tärkeää. (Siltala ym. 2022, 87─88 ja 92.)

Yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton, Vantaan turvakoti ry:n sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa tehdyn YAMK-opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia palveluketju neuvolasta väkivaltatyön avopalveluihin. Tavoitteena oli edesauttaa sitä, että neuvolan asiakkaat saavat oikea-aikaisesti apua väkivaltakokemuksiinsa tai mahdollisiin lapsuuden ajan haitallisiin kokemuksiinsa liittyen. Näin voidaan katkaista ylisukupolvinen väkivaltakierre vauvaperheissä. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä osana Vantaan turvakoti ry:n sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Koivukylän neuvolan neuvolapalvelupolku-pilotointia. Opinnäytetyön lopputuotoksena koottu palveluketju luotiin työpajan ja teemahaastattelun keinoin kerätyn aineiston sekä pilotista syntyneen materiaalin pohjalta. Ensi- ja turvakotien liitto sekä hyvinvointialueet pystyvät hyödyntämään opinnäytetyönä kehitettyä palveluketjua väkivaltatyön juurruttamisessa osaksi neuvoloiden toimintaa. (Pohjanlehto & Wallén 2024.)

Lähteet

Felitti, V.J., Anda, R.F., Nordenberg, D., Williamson, D. F., Spitz, A. M., Edwards, V., Koss, M. P. & Marks, J. S. 2019. REPRINT OF: Relationship of Childhood Abuse and Household Dysfunction to Many of the Leading Causes of Death in Adults: The Adverse Childhood Experiences (ACE) Study. American Journal of Preventive Medicine. Vol 56 (6), 774─786. Viitattu 14.11.2024. Saatavissa https://bit.ly/3iQOadF

Hakulinen, T. 2019. Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa. Teoksessa Hakulinen, T., Laajasalo, T. & Mäkelä, J. (toim.) Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamien. Teoriasta käytäntöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 9/2019, 20─29.  Viitattu 14.11.2024. Saatavissa https://urly.fi/3FdO

Hughes K., Lowey H., Quigg Z. & Bellis M. 2016. Relationships between adverse childhood experiences and adult mental well-being: Results from an English national household survey. BMC Public Health. Vol. 16, 222. Viitattu 14.11.2024. Saatavissa https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12889-016-2906-3

Miller, E. & McCaw, B. 2019. Intimate partner violence. New England Journal of Medicine. Vol. 380 (9), 850—857. Viitattu 14.11.2024. Saatavissa https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMra1807166

Pohjanlehto, J. & Wallén, M. 2024. Palveluketju neuvolasta väkivaltatyön avopalveluihin. Ylisukupolvisen väkivaltakierteen katkaiseminen vauvaperheissä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen. Viitattu 14.11.2024. Saatavissa https://urly.fi/3G0l

Riihonen, R., Hakulinen, T. & Luomala, S. 2021. ”Terveiden lasten tarkastamista” ─ mitä hyötyä neuvolapalveluista on? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Nro. 137 (23). Viitattu 14.11.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16562.pdf

Siltala, H., Hisasue, T., Hietamäki, J., Saari, J., Laajasalo, T., October, M., Laitinen, H-L. & Raitanen, J. 2022. Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset. Terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:52. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 11.11.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-385-2

Stolt, S., Krogell, J., Westerlund-Cook, S. & Isosävi, S. 2024. Traumakokemusten tunnistaminen raskaus-, synnytys-, ja vauva-ajan palveluissa vähentää ylisukupolvisia riskejä. THL-blogi 30.5.2024. Viitattu 15.11.2024. Saatavissa https://urly.fi/3DdG

Stubbs, A. & Szoeke, C. 2021. The Effect of Intimate Partner Violence on the Physical Health and Health-Related Behaviors of Women: A Systematic Review of the Literature. Trauma, Violence, & Abuse. Vol. 24 (4). Viitattu 14.11.2024. Saatavissa https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1524838020985541

Vuorenmaa, M., Klemetti, R., Saaristo, V. & Wiss, K. 2023. Enemmistö vauvaperheiden vanhemmista on tyytyväisiä neuvolapalveluihin ─ perheen hyvinvoinnin selvittämisessä ja vanhemmuuden tukemisessa parannettavaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Tutkimuksesta tiiviisti 43/2023. Viitattu 11.11.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/146921

THL. 2024. Lähisuhdeväkivalta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.11.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/vakivalta/vakivallan-muodot/lahisuhdevakivalta

Tilastokeskus. 2024. Viranomaisten tietoon tullut pari- ja lähisuhdeväkivalta kasvoi 5 % vuonna 2023. Tiedote 10.6.2024. Viitattu 14.11.2024. Saatavissa  https://stat.fi/julkaisu/cln32gnj49hev0cutpmcsm4ko