Oppaista tukea Imatran kaupungin perheliikuntaneuvontaan

Lasten vähäinen liikkuminen on ollut yhteiskunnallisena huolenaiheena jo pidemmän aikaa, ja Move! -mittauksissa on havaittu osalla lapsista ja nuorista fyysisen toimintakyvyn olevan terveyttä ja hyvinvointia haittaavalla tasolla (Opetushallitus 2023). Vähäinen liikkuminen ja runsas paikallaanolo lisäävät yhteiskunnan kuluja vuositasolla (STT-info 2022). Liikkumisen hyödyt taas eivät rajoitu vain lasten fyysisten ominaisuuksien kehittymiseen, vaan positiiviset vaikutukset näkyvät myös mielenterveydessä ja kognitiivisissa toiminnoissa.

Liikuntaneuvontaa yksilöiden sijaan perheille

Perheliikuntaneuvonta on suhteellisen uusi liikuntaneuvonnan muoto Suomessa (Liikuntaneuvonta 2024). Se on osa elintapaohjausta, jolla pyritään lisäämään perheiden liikkumista (Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset 2021). Lapset tarvitsevat terveiden elintapojen muodostamiseen huoltajien ohjausta ja esimerkkiä, sillä lapsena opitut terveet elämäntavat ja liikkumistottumukset siirtyvät todennäköisesti aikuisikään (Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset): Käypä hoito -suositus 2024). Perheen yhteinen liikkuminen näyttäisi myös lisäävän perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta (Rhodes ym. 2023).

Imatran kaupungin perheliikuntaneuvonnassa pyritään monipuolisesti tuomaan esille liikkumisen, unen ja ravitsemuksen hyötyjä inaktiivisille perheille.Tavoitteena on tukea perhettä kohti aktiivisempaa arkea. Perheliikuntaneuvonnassa ei ole ollut perheille suunnattua materiaalia käytettävissä. Fysioterapian opinnäytetyössä (Bragge ym. 2025) pyrittiin vastaamaan tähän tarpeeseen koostamalla kirjallisuuskatsauksella ajantasaista tietoa alakouluikäisen liikkumisesta, unesta ja ravitsemuksesta ja laatimalla oppaat ammattilaiselle neuvonnan tueksi sekä perheelle kotiin vietäväksi.

Miksi lapsena kannattaa liikkua, nukkua riittävästi ja syödä terveellisesti?

Kirjallisuuskatsaus osoitti, että lapsen luuston kasvua ja vahvistumista tukee erityisesti rasittava ja voimakasta iskutusta sisältävä liikkuminen (Brailey ym. 2022). HIIT-harjoittelun, eli korkeatehoisen intervalliharjoittelun, on havaittu olevan tehokas liikkumismuoto hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon parantamiseksi. Intervalliharjoittelua tulee lapsilla luonnostaan vauhdikkaiden leikkien ja pelien yhteydessä. (Cao ym. 2021.)

Tutkimusten perusteella reippaalla kestävyysliikunnalla on myönteisiä vaikutuksia lapsen tarkkaavuuden suuntaamiseen ja ylläpitämiseen. Myös kestävyysliikuntaan yhdistetyillä lyhytkestoisilla koordinaatioharjoituksilla on saavutettu vastaavia myönteisiä tuloksia. (Drozdowska ym. 2022; Liu ym. 2020.)

Mielenterveyteen liikkuminen vaikuttaa lieventämällä ahdistusta, masennusta ja stressiä. Lisäksi päivittäinen lyhytaikainen liikkuminen vähentää negatiivisia tunteita (Li ym. 2023). Mielen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää liikkua aktiivisesti, vähentää paikallaanoloa ja nukkua riittävästi (Wilhite ym. 2022).

6–13-vuotias lapsi tarvitsee 9–11 tuntia unta vuorokaudessa (THL 2023). Riittävä uni edistää lasten tunneperäistä päättelyä ja tunnereaktioiden säätelyä (Lollies ym. 2022). Myöhäisellä nukkumaanmenoajalla voi olla unen laatua, määrää, kognitiivisia toimintoja ja ruokailutottumuksia heikentäviä vaikutuksia (Dutil ym. 2022). Unta tukevat säännöllinen vuorokausirytmi, rutiinit, ulkoilu ja liikkuminen ja elektronisten laitteiden käytön rajoittaminen iltaisin. Nukahtamista voivat auttaa myös rentoutus- ja mielikuvaharjoitteet sekä painopeiton käyttö. (Nunes & Bruni 2015; NIH 2022; Yu ym. 2024.)

Terveyttä edistää kasvipainotteinen ruokavalio, joka voi koostua monenlaisista ruoka-aineista (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2024, 5, 76). Lapsen ruokavalion tulisi sisältää rasvahappoja, koska ne vaikuttavat aivojen ja hermoston kehittymiseen (Teisen ym. 2020). Lisäksi riittävä D-vitamiinin saanti tukee luuston kasvua ja luuterveyttä, ja matala D-vitamiiniarvo voi liittyä unihäiriöihin (Karimian ym. 2020; Prono ym. 2022). Aikuisille ja lapsille sopii sama terveyttä edistävä ruoka (THL 2019, 9; Häkkänen 2022).

Lapsen terve kasvu ja kehitys koostuu useista tekijöistä, joita ovat säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen, riittävä uni ja terveellinen ruokavalio. Perheliikuntaneuvonnassa täytyy huomioida yksilöllisesti kaikki nämä tekijät, sillä niillä on toisiinsa myönteisiä ja heikentäviä vaikutuksia.

Lähteet

Bellinon. 2018. Cloud, dream, star, night. Pixabay. Viitattu 10.3.2025. Saatavissa https://pixabay.com/vectors/cloud-dream-star-night-moon-cute-3719093/

Bragge, M., Galla, N. & Immonen, S. 2025. Alakouluikäisen terveyttä tukevat elämäntavat – Oppaat Imatran kaupungin perheliikuntaneuvontaan. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.2.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503073852

Brailey, G., Metcalf, B., Lear, R., Price, L., Cumming, S. & Stiles, V. 2022. A comparison of the associations between bone health and three different intensities of accelerometer-derived habitual physical activity in children and adolescents: a systematic review. Osteoporosis International. Vol 6/2022. Viitattu 19.4.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9106641/  

Cao, M., Tang, Y., Li, S. & Zou, Y. 2021. Effects of high-intensity interval training and moderate-intensity continuous training on cardiametabolic risk factors in overweight and obesity children and adolescents: a meta-analysis of randomized controlled trials. International journal of environmental research and public health. Vol 18/2021. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34831659/  

Dutil, C., Podinic, I., Sadler, C. M., da Costa, B. G., Janssen, I., Ross-White, A., Saunders, T. J., Tomasone, J. R. & Chaput, J-P. 2022. Sleep timing and health indicators in children and adolescents: a systematic review. Health Promotion and Chronic Disease Prevention in Canada. Vol 42. Viitattu 2.3.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9116724/

Drozdowska, A., Jendrusch, G., Platen, P., Lücke, T., Kersting, M. & Sinningen, K. 2022. Dose-related effects of endurance, strength and coordination training on executive functions in school-aged children: a systematic review. Children (Basel). Vol 9/2022. Viitattu 10.8.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9688908/

Häkkänen, P. 2022. Lapsen ylipaino – pienet muutokset arjessa. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 10.3.2022. Viitattu 18.2.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01173   

Karimian, P., Ebrahimi, HK., Jafarnejad, S., Delavar, MA. 2022. Effects of vitamin D on bone density in healthy children: A systematic review. Journal of Family Medicine and Primary Care. Vol 3/2022, 870-878. Viitattu 27.4.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9051716/   

Li, J., Jiang, X., Huang, Z. & Shao, T. 2023. Exercise intervention and improvement of negative emotions in children: a meta-analysis. BMC Pediatrics. Vol 23. Viitattu 21.4.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10464442/

Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) Käypä hoito -suositus. 2024. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 3.3.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50124#s6  

Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset 2021. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 389. Kirjapaino Kari. Viitattu 11.4.2024. Saatavissa https://liikkuvaaikuinen.fi/wp-content/uploads/2021/03/Liikuntaneuvonnan_suositukset_FINAL.pdf

Liikuntaneuvonta. 2024. Koko perhe liikkeelle liikuntaneuvonnalla. Viitattu 25.10.2024. Saatavissa https://liikuntaneuvonta.fi/ajankohtaista/koko-perhe-liikkeelle-liikuntaneuvonnalla/

Liu, S., Yu, Q., Li, Z., Cunha, P. M., Zhang, Y., Kong, Z., Lin, W., Chen, S. & Cai, Y. 2020. Effects of acute and chronic exercises on executive function in children and adolescents: a systematic review and meta-analysis. Frontiers in psychology. Vol 11. Viitattu 10.8.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7773601/     

Lollies, F., Schnatschmidt, M., Bihlmeier, I., Genuneit, J., In-Albnon, T., Holtmann, M., Legenbauer, T. & Schlarb, A.A. 2022. Associations of sleep and emotion regulation processes in childhood and adolescence – a systematic review, report of methodological challenges and future directions. Sleep Science; 15:490–54. Viitattu 25.4.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9670771/

NIH. 2022. Healthy Sleep Habits. National Heart, Lung and Blood Institute.Viitattu 1.4.2024. Saatavissa https://www.nhlbi.nih.gov/health/sleep-deprivation/healthy-sleep-habits

Nunes, M. L. & Bruni, M. 2015. Insomnia in childhood and adolescence: clinical aspects, diagnosis, and therapeutic approach. Journal de Pediatria. Volume 91 Issue 6. Viitattu 12.10.2024. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0021755715001308?via%3Dihub

Opetushallitus. 2023. Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n tulokset 2023. Viitattu 19.1.2025. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Saavutettava%20tiivistelma%CC%88%20Move-mittaustuloksista%202023.pdf  

Prono, F., Bernandi, K., Ferri, R. & Bruni, O. 2022. The Role of Vitamin D in Sleep Disorders of Children and Adolescents : A Systematic Review. Internaltional Journal of Molecular Sciences. Volume 23 Issue 3. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijms23031430  

Rhodes, R. E., Hollman, H. & Sui, W. 2023. Family-based physical activity interventions and family functioning: A systematic review. Family Process. Volume 63 Issue 1. Viitattu 26.10.2024. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/famp.12864  

STT-info 2022. Paikallaanolo aiheuttaa 1,5 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Viitattu 27.4.2024. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/69939933/paikallaanolo-aiheuttaa-15-miljardin-euron-vuotuiset-kustannukset?publisherId=69818887  

tanrica. 2024. AI-luotu, poika, nukkumassa, sänky. Pixabay. Viitattu 10.3.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ai-luotu-poika-nukkumassa-s%C3%A4nky-8546169/

Teisen, M.N., Vuholm, S., Niclasen, J., Aristizabal-Henao, J. J., Stark, K. D., Geertsen, S. S. S., Damsgaard, C. T. & Lauritzen, L. 2020. Effects of oily fish intake on cognitive and socioemotional function in healthy 8–9-year-old children: the FiSK Junior randomized trial. The American Journal of Clinical Nutrition. Viitattu 28.8.2024. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0002916522007717?via%3Dihub  

THL. 2019. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. E-kirja. Helsinki: PunaMusta Oy. Julkari.fi.  

THL. 2023. Koululaisen uni 6–12 vuoden iässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.2.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/lapsen-uni/koululaisen-uni-6-12-vuoden-iassa

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2024. Kestävää terveyttä ruoasta – Kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.11.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/150005/Kesta%cc%88va%cc%88a%cc%88%20terveytta%cc%88%20ruoasta%20-%20kansalliset%20ravitsemussuositukset%202024.pdf?sequence=7&isAllowed=y  

Wilhite, K., Booker, B., Huang, B., Antczak, D., Corbett, L., Parker, P., Noetel, M., Rissel, C., Lonsdale, C., Cruz, B. & Sanders, T. 2022. Combinations of physical activity, sedentary behavior, and sleep duration and their associations with physical, psychological, and educational outcomes in children and adolescents: a systematic review. American journal of epidemiology. Vol 4/2023. Viitattu 21.4.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10089066/

Yu, J., Yang, Z., Sun, S., Sun, K., Chen, W., Zhang, L., Xu, J., Xu, Q., Liu, Z., Ke, J., Zhang, L. & Zhu, Y. 2024. The effect of weighted blankets on sleep and related disorders: a brief review. Frontiers in Psychiatry. Volume 15–2024. Viitattu 13.10.2024. Saatavissa https://www.frontiersin.org/journals/psychiatry/articles/10.3389/fpsyt.2024.1333015/full