Osaaminen, työn tuottavuus ja talouden moottorit – veturi- ja perheyritysten rooli yrityskentässä

Perheyritykset ovat suomalaisen talouden näkymättömiä työhevosia. Aalto-yliopiston Ownership Labin laaja tutkimus avaa ensimmäistä kertaa näin tarkasti, millaisia nämä yritykset ovat, miten ne menestyvät ja millaisen jäljen ne jättävät Suomen talouteen.

Tutkimuksen mukaan perheyritykset muodostavat valtaosan Suomen yrityskannasta (73 %). Ne vastaavat noin 31 % Suomen kaikkien yhtiöiden liikevaihdosta ja työllistävät noin 42 % kaikkien yhtiöiden henkilöstöstä. Erityisen tärkeitä ne ovat pk-sektorilla. Vaikka perheyritykset mielletään usein pieniksi ja paikallisiksi, todellisuus on paljon monimuotoisempi: joukossa on niin yhden hengen yrityksiä kuin kansainvälisiä teollisuuskonsernejakin. (Knupfer 2026)

Yksi perheyritystutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista liittyy perheyritysten taloudelliseen suorituskykyyn. Ne ovat keskimäärin kannattavampia kuin muut yritykset, ja niiden tulos suhteessa liikevaihtoon on selvästi korkeampi. Taustalla vaikuttavat muun muassa pitkäjänteinen omistajuus, varovaisempi velan käyttö ja maltillisempi kustannusrakenne. Perheyritykset investoivat myös hieman muita yrityksiä enemmän, mikä kertoo halusta rakentaa tulevaisuutta pikavoittojen sijaan. (Knupfer 2026)

Pk-yritykset ottaneet rohkeasti teknologia-askeleita

Investoinneista ja tulevaisuuteen panostamisesta puhui myös Sumitomo SHI FW:n veturiohjelman vetäjä Stefan Nygård Varkaudessa 5.2.2026. Energiateollisuus lähti kunnolla kehittymään vasta, kun tuet lopetettiin. Yritysten oli pakko panostaa omaan innovaatiotoimintaan ja omaan tulevaisuuteen. Yrityksen, joka haluaa kasvaa, on sijoitettava tulevaisuuteen, ei pelkästään jaettava osinkoja. (Nygård 2026.)

Toisaalta yritysbarometri keväältä 2026 välittää kuvan yrityskentästä, jossa kehittämisen halu ja tarve ovat olemassa, mutta rahoituksen saatavuus toimii edelleen merkittävänä jarruna. Samaan aikaan vähentyneet maksuvaikeudet ja teknologioiden kasvava käyttöönotto antavat viitteitä siitä, että yrityksillä on edellytyksiä rakentaa uusia avauksia, kunhan rahoitusmarkkinoiden toimivuus paranee ja osaaminen tekoälyn ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä vahvistuu. (Finnvera 2026)

Samalla isossa kuvassa yritysten kehittämistoimissa näkyy uusi, kasvava suunta: tekoälyn ja digitaalisten työkalujen käyttö lisääntyy nopeasti. Pk‑yritykset ottavat aiempaa useammin käyttöön uusia teknologioita parantaakseen tuottavuutta, tehostaakseen prosesseja ja kehittääkseen palveluitaan. Vaikka digitalisaation hyödyntäminen nähdään yhä useammin välttämättömyytenä, monilla yrityksillä tiedon tai osaamisen puute hidastaa täysimääräistä hyödyntämistä. Silti tekoälyn käytön kasvu osoittaa, että yritykset pyrkivät kehittämään toimintaansa modernien ratkaisujen kautta myös epävarmassa taloustilanteessa. (Finnvera 2026)

[Alt-teksti: henkilö pitämässä esitystä täydessä luentosalissa, esillä teksti strategy 2030 in brief.]
Kuva 1. Jarmo Heinonen esittelee Business Finlandin uutta strategiaa Varkaudessa. (Kuva: Emma Latvala)

Vauhtia kehitykseen Business Finlandin veturiohjelmilla

Varkaudessa 5.2.2026 Savonia amk:n järjestämässä Veturiyritysten roadshow -tapahtumassa oli puhumassa Business Finlandilta Jarmo Heinonen, joka korosti puheessaan, kuinka Business Finlandin uudessa strategiassa korostetaan tuottavuuden nostoa. Strategiassa näkyy läpileikkaavana teemana myös digitransformaatio, mutta tärkeimpänä pidetään nyt sitä, että suomalaiset yritykset nostaisivat tuottavuutensa tasoa ja samalla lisäisivät T&K panostuksia. Veturiohjelmien tavoitteena on kiihdyttää Suomen TKI‑investointeja, luoda maailmanluokan ekosysteemejä, lisätä työpaikkoja ja vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä – isoissa teemoissa, jotka ratkaisevat tulevaisuuden haasteita. (Heinonen 2026)

Kasvussa ja kansainvälistymisessä perheyritysten kuva on kaksijakoinen. Pienet perheyritykset kasvavat keskimäärin hitaammin ja vievät vähemmän kuin muut yritykset. Sen sijaan suuret perheyritykset – ne, joissa on vähintään 50 työntekijää – kasvavat jopa nopeammin ja ovat aktiivisempia kansainvälisillä markkinoilla kuin vastaavat ei-perheyritykset. Tämä viittaa siihen, että perheomistuksen vahvuudet korostuvat erityisesti silloin, kun yritys on jo saavuttanut tietyn koon. (Knupfer 2026)

Veturiohjelmien tarkoituksena on luoda työpaikkoja, mutta millaista osaamista Suomessa tulevaisuudessa tarvitaan? Tähän kysymykseen Sumitomo SHI FW:n Nygård vastasi ytimekkäästi, että perusinsinööriosaaminen tulee olemaan tulevaisuudessakin tärkeää. Koulutuksella on suuri rooli myös tulevaisuudessa, mutta koko ajan muuttuvassa maailmassa myös kokonaisuuksien hallinnantaidot tulevat korostumaan. (Nygård 2026.)

Kirjoittaja

Emma Latvala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Business Mill -tiimin tiiminvetäjänä. Yritystoiminnan kehittäminen, muutosvalmiuksien parantaminen sekä elinvoimatyö kuuluvat hänen tehtäviinsä LABin yrityshautomossa Business Millissä.

Lähteet

Finnvera. 2026. PK-yritysbarometri. Viitattu 18.2.2026. Saatavissa https://www.finnvera.fi/finnvera/uutishuone/uutiset/pk-yritysbarometri-rahoituksen-saatavuus-huonontunut-maksuvaikeudet-vahentyneet-ja-tekoalyn-kaytto

Heinonen, J. 2026. Veturi roadshow. 5.2.2026. Varkaus.

Knupfer, S. 11.2.2026. Suomalaisten perheyritysten anatomia. Aalto-yliopisto. Viitattu 18.2.2026. Saatavissa https://www.aalto.fi/sites/default/files/2026-02/Suomalaisten-perheyritysten-anatomia-web.pdf

Nygård, S. 2026. Veturi roadshow. 5.2.2026.  Varkaus.