Resilienssi on palautumista, stressinsietokykyä, yllättävistä tilanteista selviytymistä ja muutoskyvykkyyttä (Craig 2019). Se on laajaa selviytymiskykyisyyttä eli kykyä vastaanottaa ja sopeutua muutoksiin.Resilienssi mahdollistaa selviytymisen ja tukee hyvinvointia stressaavienkin muutostilanteiden äärellä. Resilienssillä tarkoitetaan taitoja, joita voimme kehittää, ja joita tarvitsemme aina elämässä käsitellessämme haitallista stressiä. Tarvitsemme resilienssiä vaikeissa tilanteissa, suurista takaiskuista toipumiseen, arjen haasteiden taklaamiseen ja uusiin asioihin sopeutumiseen sekä eteenpäin kurottautumiseen. (Achor & Gielan 2016).
Työterveyslaitoksen Tienhaara (2021) esittää yksilön resilienssin ja muutoskyvykkyyden käsittävän seuraavat eri osa-alueet: oppimiskyky, sopeutumiskyky, kimmoisuus, optimismi, itsesäätely, joustavuus, selviytymiskyky ja psyykkinen palautumiskyky. Resilienssiä tarvitaan erityisesti kriisi- ja muutostilanteissa, joissa yksilön tulee sopeutua nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Se voidaan nähdä myös yksilön toipumis- ja sopeutumiskykynä (Kankainen 2022).
Projektipäälliköiltä vaadittava resilienssi
Erityisesti ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa projektipäälliköiltä vaaditaan vahvaa resilienssiä. Projektipäällikkö tarvitsee muutoskyvykkyyttä, joustavuutta ja paineensietokykyä selvitäkseen ja täyttääkseen rahoittajalle luvatut toimenpiteet sovitussa kustannusrakenteessa ja aikataulussa. Hanketyössä projektien tilanteet elävät ja muuttuvat projektin edetessä, joten projektipäälliköltä vaaditaan ongelmanratkaisu- ja ennakointikykyä, multitaskausta ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
Projektipäälliköllä on vastuu hankkeen etenemisestä, mutta useimmissa tapauksissa hänellä ei ole esimiesvastuuta ja siihen kuuluvia oikeuksia tai velvollisuuksia, mikä vaatii resilienssiä erityisesti ongelmatilanteissa. Hyvät viestintä- ja tunneälytaidot ovat erittäin tärkeitä ja ne korostuvat erityisesti, kun hankkeessa kohdataan jokin kriisi- tai muutostilanne.
Motivointia, monitorointia ja mentorointia
Hankkeen projektipäällikkö identifioi ja ylläpitää hanketiimin motivaatiota ja kykyä rakentaa uutta osaamista muuttuviin toimintaympäristöihin. Resilienssi mahdollistaa uuden osaamisen rakentamisen toimintaympäristön yllättävissä muutoksissa sekä häiriötilanteidenkin yllättäessä. Projektipäällikön tuleen monitoroida, mentoroida, ennakoida ja reagoida hanketiimin toimintakyvyn takaamiseksi ja vahvistamiseksi.
Linde-Leime ja Wenzel (2014) toteavat, että elämässä tulee vastaan monia erilaisia muutoksia ja siirtymävaiheita. Osa niistä on odottamattomia ja osa ennakoituja. Muutosten seurauksiin vastaaminen on hyvin yksilöllistä ja haastaa tutkimaan omia ajattelu- ja selviytymistapoja. Resilienssi kuvaa myönteistä tapaa ja kykyä palautua elämän muutostilanteista ja haasteista.
Omaa resilienssikykyään voi kehittää huolehtimalla itsestään, arvioimalla ajatusmallejaan ja etsimällä uusia tapoja kohdata ja ratkaista kriisitilanteita. Omiin kykyihinsä luottavaiset, resilientit ihmiset näyttävät selviytyvän haasteista muita paremmin. Resilientit ihmiset altistuvat todennäköisesti keskimääräistä vähemmän ahdistuneisuudelle ja masennukselle, koska he omaavat hyvät stressinhallintataidot sekä joustavan ja myönteisen, tulevaisuuteen keskittyvän ajattelun.
Terhi Tuominen (KTT) toimii TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Vihreä vastuu -hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Suvi Sivén (KTM) toimii lehtorina ja projektipäällikkönä Vihreä vastuu -hankkeessa Laurea-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Achor, S. & Gielan, M. 2016. Resilience Is About How You Recharge, Not How You Endure. Viitattu 22.11.2022. Saatavissa Harvard Business Review. https://hbr.org/2016/06/resilience-is-about-how-you-recharge-not-how-you-endure
Craig, H. 2019. How to Be More Resilient at Work. Viitattu 22.11.2022. Saatavissa https://positivepsychology.com/resilience-in-the-workplace/
Kankainen, S. 2022. Mitä on resilienssi työyhteisössä? HY+. Helsingin yliopisto. Viitattu 27.2.2023. Saatavissa https://hyplus.helsinki.fi/mita-on-resilienssi-tyoyhteisossa/
Linde-Leimer, K. & Wenzel, T. 2014. Resilience ‒ a key skill for education and job. Viitattu 22.11.2022. Saatavissa www.resilience-project.eu Resilience (resilience-project.eu)
Tienhaara, A. 2021. Miten jaksaisin paremmin. Työterveyslaitos. Viitattu 19.2.2023. Saatavissa https://socom.fi/wp-content/uploads/2021/04/Miten_jaksaisin_paremmin_16_4_2021.pdf
WOKANDAPIX. 2020. Joustava, vikasietoisuutta, joustavuus. Pixabay. Viitattu 7.3.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/joustava-vikasietoisuutta-joustavuus-4899283/
