SÄHÄKKÄ-hankkeessa tavoitteena on sähkö- ja automaatioalan koulutuksen kehittäminen ja työllistymisen edistäminen uusien osaamisten avulla (LAB 2021a). Työpajaan oli valittu kolme sähkö- ja automaatioteknologista suuntaa, joiden nykytila ja osaamistarpeet kartoitettiin yhdessä yritysten kanssa.
Digital Twin eli digitaalinen kaksonen tarkoittaa tuotantokoneen tai -linjan kanssa yhtenevän virtuaalisen mallin ohjaamista automaatiojärjestelmällä, esimerkiksi PLC:llä. Virtuaalisen mallin avulla voidaan testata tuotantokonetta tai -linjaa ja suorittaa ainakin osittainen käyttöönotto virtuaalisesti ennen laitteiston fyysistä käynnistämistä ja käyttöönottoa. Laitteiston käyttöönottoaika lyhenee ja laadukkaampi asiakaskoulutus mahdollistuu jo ennen laitteiston toimitusta.
Älykäs tuotantolinja koostuu tiedonkeruusta ja sen hyödyntämisestä vaikkapa teollisuusyrityksen tarpeisiin. Älykkäässä tuotantolinjassa on konfiguroitavat ja diagnostiikkaa tuottavat anturit ja siihen liittyvä tiedonsiirto sekä tiedon analysointi hyötykäyttöön esimerkiksi IO-Link- ja IIoT-teknologioiden muodossa. Kolmas valittu teknologia on robotiikka ja sen soveltaminen monialaisesti ja ketterästi tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin.
Nykytilan kartoitus työpajassa
Työpajassa olivat mukana LABin lisäksi Dieffenbacher Panelboard Oy, ESYS Oy, LSK Technology Oy ja Raute Corporation. Kaikilla yrityksillä oli jonkinlaista kokemusta valituista teknologioista, mutta osaamista kaikilla alueilla kaivattiin vielä lisää. Tarvitaan yhä enemmän uusia teknologioita hallitsevia henkilöitä, nyt teknologia voi olla vain harvojen varassa, mutta jatkossa teknologioiden yleistyessä tarve kasvaa. Esimerkiksi Io-Link antureita on jo käytössä, mutta ne eivät ole laajasti yleistyneet, koska kaikki asiakkaat eivät pysty niistä saatavaa lisäinformaatiota vielä automaatiojärjestelmässä hyödyntämään.
Alueellinen teknologiakartta -hankkeessa (LAB 2021b) tehtiin kysely päijäthämäläisille yrityksille nykyisistä ja tulevaisuuden teknologioista. Tulevaisuuden teknologioista nousivat esille muun muassa robotiikka, IoT eli esineiden internet ja DigitalTwin.
Näin ollen tulevaisuudessa osaamisen tarve kasvaa, kun yritykset lähtevät investoimaan uusiin teknologioihin. Myös suuret globaalit muutokset, kuten ilmaston lämpeneminen, uusiutuvan energian tarve, terveysalan uudet teknologiat ja kilpailun koveneminen haastavat yritykset ottamaan käyttöön uusia teknologioita.
Robottiohjelmoijille, valvojille ja huoltajille on töitä
Työpajassa nousi esiin tarve sähkötekniikan osaamisen vahvistamiseen. Robottiohjelmointitaidot ovat lähialueella tärkeitä, koska osaajia on vähän ja he ovat kiireisiä. Tarvitaan henkilöitä, joilla on erilaisia osaamisprofiileja. IoT:n osalta tärkeinä osa-alueina nähtiin muun muassa kunnonvalvonta, ennakoiva huolto ja arkkitehtuurin kehittäminen.
Myös verkkotopologioiden osaamista pidettiin tärkeänä. Osaamista kaivataan esimerkiksi Profinetin saralla. Profinet on Ethernet-pohjainen tiedonsiirtoprotokolla teolliselle automatisointitekniikalle. Etäyhteyksien ja niiden kautta eri verkkoihin reitittimien ja kytkimien kautta pääsemisen hallinta koettiin myös tärkeäksi osa-alueeksi. IO-Link:stä täytyy tuntea tekniset periaatteet, anturin vaihto, diagnostiikkatiedon ja parametroinnin hallinta ja niin edelleen.
Tulevaisuuden osaajan täytyy kyetä hoitamaan myös päivitykset isossa järjestelmässä ja hallita Firmware eli laiteohjelmisto, joka ohjaa tietoteknistä laitetta ja huolehtii laitteen perustoiminnoista. Tietoturvariskit ovat jatkuvasti muuttuva osa-alue, joka pitää myös ottaa huomioon.
Kirjoittaja
Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Alueellinen teknologiakartta -hankkeessa projektipäällikkönä sekä IoT-osaamisloikka- ja SÄHÄKKÄ – Sähkö- ja automaatio-osaamisen kehittäminen Lahden seudulla -hankkeissa asiantuntijana.
Linkit
LAB. 2021a. Sähkö- ja automaatio-osaamisen kehittäminen Lahden seudulla – SÄHÄKKÄ. [Viitattu 14.6.2021]. Saatavissa: https://www.lab.fi/fi/projekti/sahko-ja-automaatio-osaamisen-kehittaminen-lahden-seudulla
LAB. 2021b. Alueellinen teknologiakartta. [Viitattu 31.5.2021]. Saatavissa: https://www.lab.fi/fi/projekti/alueellinen-teknologiakartta
Kuvat
Kuva 1. RAEng_Publications. 2020. Insinööri-suunnittelu-keskinäisen-4941342. Pixabay. [Viitattu 14.6.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/insin%C3%B6%C3%B6ri-suunnittelu-keskin%C3%A4isen-4941342/
Kuva 2. geralt. 2019. Digitalisointi-binaarinen-koodi-4705450. Pixabay. [Viitattu 14.6.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/digitalisointi-binaarinen-koodi-4705450/
Kuva 3. Levanen, M. 2021. Teams-työpaja.
