Silmän sairauksia käsitellään ensihoitajaopinnoissa varsin suppeasti, jolloin osaaminen jää valitettavan vähäiseksi. Käytännössä opinnoissa käydään läpi ainoastaan silmän anatomiaa ja fysiologiaa yhdessä muiden aistinelimien kanssa 5 opintopisteen kokonaisuudessa, mihin sisältyy koko ihmiskeho (LAB 2024). Muissa opintokokonaisuuksissa tätä erikoisalaa ei ole erikseen mainittu, ja oppiminen riippuukin opiskelijan omasta mielenkiinnosta erikoisalaan ja työharjoittelupaikasta (esimerkiksi silmäleikkaussali).
Vaikka silmäsairaus hyvin harvoin liittyy henkeä uhkaavaan tilanteeseen, voi se vaikuttaa potilaan elämään monilla tavoin: Silmäsairauksilla ja -vammoilla sekä niistä seuranneella mahdollisella näön heikentymisellä tai jopa näkövammaisuudella on suuri merkitys potilaan elämänlaatuun, toiminta- ja työkykyyn ja uudenlaiseen tilanteeseen sopeutumiseen. Jo yhden silmän näön menetys vaikuttaa ympäristössä etäisyyksien havainnoimiseen, näkökentän pienenemiseen. Potilas saattaa tarvita erilaisia apuvälineitä arjessa selviytymiseen.
Pysyvä näönmenetys johtaa vähintään kuuden kuukauden ajokieltoon, ammatikseen autoa ajava saattaa menettää ajo- oikeutensa kokonaan. Tilanteessa, jossa on päädytty silmän poistoon, vaikuttaa se voimakkaasti potilaan elämänlaatuun ja minäkuvaan. Tämän vuoksi sairauksien varhainen toteaminen ja oikea-aikainen hoito on ensiarvoisen tärkeää.
Ensihoitajille laadittiin opas silmien akuuttitilanteita varten
Ensihoitaja voi työssään kohdata potilaan, jolla on sairauden tai vamman vuoksi näön menettämisen uhka. Silmäoire voi liittyä itse silmäsairauteen tai se voi olla jonkin yleissairauden oire tai komplikaatio. Esimerkiksi äkillinen näönmenetys voi kieliä ohimovaltimon tulehduksesta, verkkokalvon irtaumasta, verkkokalvon valtimotukoksesta tai metanolimyrkytyksestä. Erilaisissa kasvojen alueen vammoissa saattaa vamma olla myös silmässä, mutta se peittyy muiden vammojen alle.
Kehittämistehtävänä laadittiin opas ensihoitajille silmien akuuttitilanteissa toimimista varten. Kehittämistehtävän aihe sai alkunsa keskustelussa Pohteen kehittämiskoordinaattorin ja ensihoitolääkärin kanssa; he esittivät tarpeen oppaasta, jossa olisi käsitelty aistinelinsairauksien akuuttitilanteita. Kuten aiemmin mainittu, ensihoitajaopinnoissa näitä pieniä erikoisaloja käsitellään varsin suppeasti, joten tarve lisätiedolle oli todellinen. Opas herätti myös harjoittelupaikan ensihoitajien kiinnostuksen, ja hekin kokivat, että tällaiselle tietopaketille on selkeä tarve.
Tiedonhaussa kävi nopeasti ilmi, että jo silmäsairauksista tulee paljon ensihoitajia hyödyttävää tietoa. Toisaalta esimerkiksi KNK-sairauksien akuuttitilanteista oli tarjolla hyvin vähän tietoa. Kehittämistehtävän laajuuden huomioon ottaen oli järkevintä rajata aihe käsittämään ainoastaan silmäsairauksia.
Akuuttien silmätautien opas avaa ensihoitajille silmän anatomiaa ja fysiologiaa sekä antaa lisätietoa tilanteista, jotka vaativat päivystyksellistä hoitoa, ja jotka hoitamattomina saattavat johtaa sokeutumiseen tai aiheuttaa muita vakavia komplikaatioita. Jotkin systeemisesti annosteltavat lääkkeet saattavat vaikuttaa esimerkiksi silmänpaineeseen ja näistäkin on hyvä ensihoitajan olla tietoinen. Opas sisältää lisäksi nice-to-know – tietoa silmäsairauksista, joka voivat helpottaa erotusdiagnostiikkaa. Vaikka ensihoito ei kuljettaisikaan potilasta, tämän oppaan antamien tietojen pohjalta he osaisivat ohjata potilaan jatkohoitoon.
Tulevaisuudessa opasta on mahdollista laajentaa käsittämään myös muita aistinelinsairauksien akuuttitilanteita. Aiheen laajuuden vuoksi tässä voisi olla aihetta tulevaisuuden ensihoitajaopiskelijalle opinnäytetyöksi.
Näköongelmat yleistynevät väestön ikääntyessä
Suomessa on noin 55000 näkövammaista, joista heikkonäköisiä on 72 % ja täysin sokeita 22 %. Valtaosa näkövammaisista on ikääntyneitä, koska suurin osa näkövammaisuuteen johtavista sairauksista kehittyy vasta ikääntyneinä; väestön ikääntyessä myös ensihoito kohdannee ikääntyneitä näkövammaisia ihmisiä enemmän. (Tolkkinen 2022). Näkövammaisen kohtaamisessa ja ohjaamisessa on omat lainalaisuutensa, joten myös näkövammaisen / heikkonäköisen kohtaamisesta ensihoidossa voisi lisätä tietoa oppaaseen.
Kirjoittajat
Jonna-Maria Kumpuvaara opiskelee ensihoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Tia Windahl työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa ensihoidon lehtorina.
Lähteet
Hannula, V. 2022. Akuutti silmävaiva: milloin ei voi jäädä odottamaan? Katsaus. Suomen lääkärilehti. 2022;77. Viitattu 10.11.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dna/ltk/article/sll53448/search/%C3%A4killinen%20n%C3%A4%C3%B6nmenetys?db=511. Viitattu 8.11.2024.
LAB. 2024. Opinto- opas. LAB-ammattikorkeakoulun opintosuunnitelma. Ensihoitajakoulutus 2024–2025. Viitattu 10.11.2024. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/68177/fi/68117/127806/2035/0/32147.
Lipasti, M. & Vuorio, A. 2020. Ajoneuvon kuljettaminen ja terveys. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 10.11.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk1261. Viitattu 10.11.2024.
Tolkkinen, Laura. 2022. Näkövammarekisteri vuosikirja. Uusiokuori 2023.
