Moderni sote-järjestelmä kohtaa päivittäin moninaisia haasteita, joissa tehokas koordinointi on avainasemassa. Tilannekeskukset ovat nousseet tärkeään rooliin tukemaan monialaisia palveluita, parantamaan potilasturvallisuutta ja tehostamaan kotiin vietäviä palveluja. Tässä blogikirjoituksessa pureudun tilannekeskusten merkitykseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin kansallisessa tilannekeskusseminaarissa pitämäni esityksen havaintojen pohjalta.
Tilannekeskusten kehityksen taustat
Tilannekeskuksia on alun perin kehitetty tukemaan päivittäistä, alueellista ja valtakunnallista tilannekuvaa sekä tekemään kiireettömien ensihoitotehtävien käsittelyä. Ne toimivat koordinointipisteinä, joissa eri toimijoiden kuten pelastustoimen, ensihoidon ja sosiaalipalveluiden rajapinnat yhdistyvät. Alusta asti kehitystyössä on ollut keskiössä monialainen johtaminen ja tuki.
Tilannekeskusten merkitys korostuu erityisesti kriittisissä tilanteissa, joissa reaaliaikainen tieto on ratkaisevan tärkeää päätöksenteossa. Näiden keskusten avulla resurssit voidaan kohdentaa tehokkaammin ja potilaiden hoitopolkuja hallita paremmin. Tämä vähentää kuormitusta muilla sote-sektoreilla, kuten sairaaloiden päivystyksessä.
Kotiin vietävien palvelujen vaikuttavuus
Tilannekeskusten toiminnasta hyötyvät erityisesti kotihoidon, kotisairaaloiden ja muiden vastaavan kaltaisten kotiin annettavien terveyspalvelujen asiakkaat. Koordinointitoiminta parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua, mikä näkyy positiivisesti potilaiden kokemuksissa ja hoidollisissa tuloksissa.
Kotiin vietävät palvelut voivat vähentää sairaalakäyntien tarvetta ja siten pienentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Näiden palvelujen kehittäminen vaatii kuitenkin monialaista yhteistyötä ja yhtenäisiä toimintamalleja, joita tilannekeskukset voivat edistää.
Tilannekeskustoiminnoista on saatavilla alueellisesti tehtyjä opinnäytteinä toteutettuja tutkimusraportteja, joiden tulokset tukevat hyvin yhteistyön merkityksellisyyttä, kustannustehokkuutta, palveluiden oikea-aikaista saatavuutta ja oikeaa palvelua senhetkisessä palvelutarpeessa (Kiela 2023; Kultti 2024) . Kuitenkin on huomioitava, ettei kansallisesti ole toistaiseksi saatu aikaan yhtenäistä linjaa tilannekeskusten perustehtävästä tai roolista palvelujen yhteensovittamisessa.
![[Alt-teksti: suuri huone, jonka seinällä on kookkaita näyttötauluja, sekä pienempiä näyttötauluja ja työpöytiä, joiden äärellä on useita henkilöitä päivystämässä sekä seuraamassa tilannetta.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/01/24_2025_Sote-tilannekeskukset-1024x528.jpg)
Kehityksen esteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet
Vaikka tilannekeskusten hyöty on selvä, niiden kehityksen tiellä on ollut useita esteitä. Näitä ovat muun muassa toimijoiden väliset siilot, puutteet järjestelmätason tutkimuksessa ja kansallisen kehitysstrategian hajanaisuus. Korostaisin vahvasti laadukkaan tutkimustyön merkitystä, erityisesti vertaisarvioitujen artikkelien ja laajojen kehittämishankkeiden muodossa. Näin ollen ajan kuluessa voidaan kehityksen sanoa olevan näyttöön perustuvaa.
Tulevaisuuden mahdollisuudet ovat kuitenkin lupaavat. Paikallisten tarpeiden huomiointi ja kansallinen yhteistyö voivat luoda vankan perustan tilannekeskusten edelleen kehittämiselle. Yhteistyö moniviranomaiskentällä on jatkossakin nähtävä erityisen tärkeänä – kokonaisvaltainen palvelu vaatii saumattomasti yhteen toimivia prosesseja ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä.
Johtopäätöksiä tilannekeskusten tulevaisuuden suunnasta
Tilannekeskukset eivät ole vain reaktiivisia yksiköitä, vaan ne voivat olla merkittäviä muutosvoimia sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä. Ne parantavat koordinointia, tehostavat resurssien käyttöä ja lisäävät kotiin vietävien palvelujen vaikuttavuutta. Tulevaisuuden sote-järjestelmä tarvitsee tilannekeskuksia – ja niitä kehittämään tarvitaan syvällistä tutkimusta ja vahvaa monialaista yhteistyötä.
Lainaten Yhdysvaltojen laivaston eläköitynyttä amiraalia William H. McRaveniä: “Changing the world can happen anywhere, and anyone can do it.” Tilannekeskusten kehitystyö on askel kohti vaikuttavampaa ja potilaslähtöisempää terveydenhuoltoa.
Kirjoittaja
Antti Tanninen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä työskentelevä ensihoidon lehtori ja DiTra-tutkimusryhmän jäsen. Hänen mielenkiintonsa kohteina ovat johtamisen ja osaamisen kehittäminen sekä sote-palveluiden rakenteet.
Lähteet
Kiela, M. 2023. Vaikuttavuusarviointi sosiaali- ja terveysalalla: Case Sote-tilannekeskus. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, johtamisen ja talouden tiedekunta. Viitattu 15.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305155768
Kultti, E. 2024. Etelä-Pohjanmaan SoTe-tilannekeskuksen toimintamallin arviointi.YAMK-opinnäytetyö. Vaasan ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402153025
