Yrityksen sukupolvenvaihdoksessa omistussuhteet muuttuvat, ja omistajuus siirtyy vanhemmalta sukupolvelta nuoremmalle. Yritystoiminnan jatkaja voi olla luovuttajan lapsi tai muu lähisukulainen, mutta sukupolvenvaihdoksen voidaan katsoa kattavan myös omistajuuden siirtämisen ulkopuoliselle henkilölle tai yrityksen henkilöstölle. Yritystoiminnan siirtäminen yrityskaupalla tai sukupolvenvaihdoksella luo yritystoiminnalle mahdollisuuden jatkua.
Yritystoiminnasta luopujan täytyy päättää, haluaako hän yritystoiminnan säilyvän perheessä vai jatkaako toimintaa ulkopuolinen taho. Sukupolvenvaihdos ja tavallinen yrityskauppa eroavat toisistaan monissa verotuksellisissa ja oikeudellisissa asioissa. Myös henkinen prosessi on usein erilainen riippuen toteutustavasta. Yritystoiminnasta luopuva henkilö luopuu usein myös elämäntyöstään. Yritystoimintaa jatkava henkilö taas ottaa vastuun yrityksen tulevaisuudesta.
Perinteiden jatkuvuutta sukupolvenvaihdoksella
Perheyrityksissä yritystoiminnan jatkajaa etsitään usein perheen sisältä. Nuorempi sukupolvi on usein kasvanut yrityksen kanssa, tuntevat sen sekä yrittäjän arvomaailman ja ovat mahdollisesti jo työskennelleet yrityksessä jossain vaiheessa elämäänsä. Tietoa ja vastuuta yrityksen asioista on voitu siirtää heille vähitellen ajan saatossa. (Elo-Pärssinen & Wäistö 2012).
Entistä useampi 60 vuotta täyttäneistä yrittäjistä suunnittelee sukupolvenvaihdosta perheen sisällä. Yrityksen koko ja sen menestyminen vaikuttavat sukupolvenvaihdoksen todennäköisyyteen; isommat ja menestyneet yritykset halutaan säilyttää perheessä. Positiiviset jatkuvuusnäkymät heijastuvat myönteisellä tavalla yrityksen kasvuun ja kasvutavoitteisiin, strategiseen suunnitteluun sekä hallitustyöskentelyn aktiivisuuteen. (Varamäki ym. 2024).
Koivumäen ja Oren opinnäytetyössä tutkitaan erilaisia toteutustapoja perheen sisällä tapahtuvaan sukupolvenvaihdokseen osakeyhtiössä. Osakkeet on mahdollista siirtää jatkajalle kaupalla, vaihdolla, lahjanluonteisella kaupalla tai täysin lahjana. Sukupolvenvaihdoksessa vanhemmat eivät tavallisesti halua lapsiltaan täyttä korvausta yritysvarallisuudesta. Edellytysten täyttyessä sukupolvenvaihdoshuojennukset mahdollistavat tämän ilman veroseuraamuksia. Sukupolvenvaihdoshuojennuksia koskevat säännökset löytyvät tuloverolaista sekä perintö- ja lahjaverolaista. Huojennusten säätämisellä ja kehittämisellä on pyritty turvaamaan yritystoiminnan jatkuvuus sekä sen tarjoamat työpaikat. (Koivumäki & Ore 2024).
Yrityskauppa tuo taloudellista turvaa luopujalle
Suurin osa omistajanvaihdoksista tehdään myymällä osakkeet perheen ulkopuolelle (Varamäki ym. 2024). Yrityskauppa onkin yksi tapa toteuttaa sukupolvenvaihdos. Joskus tämä tapahtuu pakon edessä, kun sopivaa jatkajaa ei löydy perhepiiristä. Yrittäjä voi myös saada suuremman rahallisen korvauksen yrityksen myynnistä ulkopuoliselle.
Myyjälle osakekauppa on usein helpoin ja selkein ja verotuksellisesti järkevin vaihtoehto toteuttaa yrityskauppa. Osakekaupassa luopuja voi myydä omistamansa osakeyhtiön osakkeet kokonaan tai osittain toimintaa jatkavalle osapuolelle. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä, osakkeen voi osakeyhtiölain mukaan luovuttaa, tai hankkia rajoituksetta. Osakkeiden vaihdannan vapaus mahdollistaa sen, että osakeyhtiön osakkeenomistaja saa tehdä osakeluovutuksen valitsemalleen ostajalle, haluamillaan kaupan ehdoilla. Osakekauppaan ei edellytetä lupaa toisilta osakkailta eikä myöskään yhtiöltä. Ennen osakkeiden luovutusta tulee aina tarkistaa kohdeyhtiön yhtiöjärjestys ja siinä olevat lunastus- ja suostumuslausekkeet.
Jos ostaja on täysin ulkopuolinen henkilö, pyritään yritys myymään käyvällä arvollaan. Käypä hinta tarkoittaa osakkeen todennäköistä luovutushintaa, jota toisistaan riippumattomat osapuolet käyttäisivät yrityskaupassa. Myyjän veroseuraamukset määräytyvät yrityskaupassa syntyvän luovutusvoiton tai -tappion mukaan. Luovutusvoitto lasketaan myyntihinnan ja hankintamenon tai hankintameno-olettaman erotuksena. Ostajan puolestaan tulee huomioida, että osakekaupasta maksetaan varainsiirtoveroa.
Kirjoittajat
Piia Ore valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta tradenomiksi.
Jarmo Kemppinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa opettaen muun muassa liiketalouden juridiikkaa.
Lähteet
Elo-Pärssinen, K. & Wäistö, P. 2012. Sukupolvenvaihdos – luopujan sisäinen matka. Perheyrityspalvelut. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://issuu.com/perheyritys/docs/spv-tyokirja
Koivumäki, I. & Ore, P. 2024. Sukupolvenvaihdos yksityisessä osakeyhtiössä ja arvonmääritys sukupolvenvaihdostilanteessa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332503
Lisa Fotios. 2019. White and green wooden cabinet. Pexels. Viitattu 13.2.2025. Saatavissa White and Green Wooden Cabinet · Free Stock Photo
Varamäki, E., Joensuu-Salo, S., Viljamaa, A., Tall, J. & Katajavirta, M. 2024. Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri. Viitattu 16.12.2024. Saatavissa https://ov-foorumi.fi/wp-content/uploads/2024/12/Valtakunnallinen_omistajanvaihdosbarometri_2024.pdf
