Kotitalousvähennys on suomalaisen verotusjärjestelmän yksi käytetyimpiä vähennyksiä. Vuonna 2023 sitä hyödynsi verotuksessaan noin puoli miljoonaa verovelvollista yhteensä puolen miljardin euron edestä. (Verohallinto 2024)
Syyskuussa 2024 valtiovarainministeriö tiedotti, että valtioneuvosto on ehdottanut kotitalousvähennykseen muutoksia osana vuoden 2025 talousarvioesitystä. Julkisen talouden lisäsopeutustoimien yhteydessä vähennyksen kokonaismäärää pienennetään noin 100 miljoonalla eurolla. Muutosten myötä enimmäismäärä alenee 2 250 eurosta 1 600 euroon, ja vähennysprosentteja lasketaan: työkorvausten osalta 40 prosentista 35 prosenttiin sekä palkkojen kohdalla 15 prosentista 13 prosenttiin. Lisäksi omavastuuosuuden on määrä nousta 100 eurosta 150 euroon. (Valtionvarainministeriö 2024)
Julkisessa keskustelussa kritiikin yhtenä perusteena on ollut muutosten mahdolliset negatiiviset vaikutukset vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoito- ja hoivakulujen vähennysmäärien supistamiseen. Useat hoiva- ja hoitotyötä tarjoavat yritykset ovat kertoneet muutoksen myötä vähentämään henkilöstöä tai pahimmillaan jopa lopettamaan toimintansa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) vuonna 2021 laatiman tutkimuksen (Harju ym. 2021) perusteella on kuitenkin osoitettu, ettei kotitalousvähennys ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita: harmaan talouden vähentäminen ja vähennyksen piiriin kuuluvien palveluiden kulutuksen lisääntyminen.
Kyselytutkimus verovelvollisten suhtautumisesta
Leutola (2025) perehtyy opinnäytetyössään kotitalousvähennystä verotuksessaan vähentäneiden verovelvollisten suhtautumiseen vuoden 2025 kotitalousvähennyksen pienentymiseen. Kohderyhmästä saatiin 81 vastausta, joista suurin osa Päijät-Hämeen Kiinteistöliiton uutiskirjeessä 10/2024 olleen vastauslinkin avulla. Kyselytutkimuksen tuloksia analysoitaessa vastaajat jaettiin eri luokkiin sosioekonomisten tekijöiden, kuten tulotason, mukaan.
Kyselyyn vastanneista yli 80 prosenttia suhtautuu negatiivisesti kotitalousvähennyksen muutoksiin. Opinnäytetyön tuloksia analysoitaessa käy ilmi, että suurituloiset verovelvolliset suhtautuvat kotitalousvähennyksen pienentymiseen huomattavasti negatiivisemmin kuin pieni- ja keskituloiset. Suurituloisista vastaajista 100 prosenttia suhtautui vähintään negatiivisesti muutoksiin, samalla kun keski- ja pienituloisten joukossa oli myös neutraalisti, positiivisesti ja erittäin positiivisesti muutokseen suhtautuvia vastaajia.
Mahdollinen syy suurituloisten negatiiviselle suhtautumiselle voi olla se, että kotitalousvähennyksen katsotaan hyödyttäneen eniten suurituloisia veronmaksajia. Tuloverotilastojen (Verohallinto 2024) mukaan sekä kotitalousvähennyksen käyttöaste että saadun vähennyksen keskiarvo nousee portaittain, mitä suurempaa tuloluokkaa tarkastellaan. Suurituloisilla on luonnollisesti enemmän mahdollisuuksia kuluttaa sellaisia palveluita, joita on voitu vähentää kotitaloustöinä.
Pienituloisilta ymmärrystäkin muutokselle
Kotitalousvähennysjärjestelmän onnistuneisuutta mitanneen tutkimuksen (Harju ym. 2021) mukaan kotitalousvähennysjärjestelmän olemassaolo ei ole lisännyt kysyntää kotitaloustöitä tekeville yrityksille, vaan kotitaloustöitä vähentävät verovelvolliset olisivat joka tapauksessa kuluttaneet kyseisiä palveluita. Suurituloiset verovelvolliset ovat varallisuutensa vuoksi yleisesti kyvykkäämpiä palkkaamaan kotiinsa esimerkiksi siivous-, pienremontointi- sekä piha-alueen kunnossapitopalvelua tarjoavaa työvoimaa. Pieni- ja keskituloiset todennäköisemmin tekevät tämänkaltaiset työt itse, joten kotitalousvähennyksen ei voi katsoa tältä osin hyödyttävän heitä tasavertaisesti suurituloisten kanssa.
Leutolan (2025) opinnäytetyössä suoritetun kyselytutkimuksen tuloksia tarkastellessa mielenkiintoa herättää pieni- ja keskituloisista koostuva, noin 25 prosenttiyksikön suuruinen vastaajakunta, joka suhtautuu vähintään positiivisesti kotitalousvähennyksen pienentymiseen. Osan pieni- ja keskituloisista voidaan tutkimustulosten tukemana katsoa suhtautuvan kotitalousvähennykseen kohdistuvan 100 miljoonan euron leikkaukseen positiivisesti ehkä siksi, että se mahdollisesti pienentää budjettileikkauksia muista julkisen talouden etuusjärjestelmistä.
Kirjoittajat
Jaakko Leutola on LAB-ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelija.
Jarmo Kemppinen on juridiikan lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
GoGoNano. 2025. A woman sitting on a window sill cleaning a window. Unsplash. Viitattu 9.4.2025. Saatavissa https://unsplash.com/photos/a-woman-sitting-on-a-window-sill-cleaning-a-window-QU_1fswV0Ks
Harju, J., Jysmä, S., Koivisto, A. & Kosonen, T. 2021. Does Household Tax Credit Increase Demand and Employment in the Service Sector? Prime Minister’s Office Helsinki. Viitattu 8.4.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162682/VNTEAS_2021_1.pdf
Leutola, J. 2025. Kotitalousvähennyksen muutokset 2025. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tradenomikoulutus. Viitattu 8.4.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503063803
Valtiovarainministeriö. 2024. Valtion vuoden 2025 talousarvioesitys: näin verotus muuttuu. Viitattu 8.4.2025. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/10623/valtion-vuoden2025-talousarvioesitys-nain-verotus-muuttuu
Verohallinto. 2024. Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tulot, vähennykset ja verot verovuonna 2023. Viitattu 8.4.2025. Saatavissa https://www.vero.fi/tietoaverohallinnosta/tilastot/henkiloasiakkaiden_tuloverotilastoj/verovuosi2023/henkiloasiakkaiden-tulot-vahennykset-ja-verot-verovuonna-2023/
