Sydän- ja verisuonisairauksien lääkitys tutuksi Päijät-Hämeen keskussairaalassa 

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat Suomessa suurin yksittäisen kuolinsyyn ryhmä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023). Tilastokeskuksen vuonna 2024 tekemä verenkiertoelinten sairauksia koskeva tutkimus osoittaa kuitenkin myönteistä kehitystä: sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvien kuolemien määrä laski yli 7 % vuoteen 2023 verrattuna (Tilastokeskus, 2025). Laskuun vaikuttavat erityisesti tutkimuksen kehittyminen, ennaltaehkäisevän terveyden edistämisen vahvistuminen sekä elintapaohjauksen lisääntyminen. Myös lääkehoito on kehittynyt merkittävästi. Esimerkiksi alun perin tyypin 2 diabeteksen hoitoon kehitetyt SGLT2-estäjät on todettu tehokkaiksi sydämen vajaatoiminnan hoidossa, minkä seurauksena niiden käyttö tulee jatkossa yleistymään osana vajaatoimintapotilaiden lääkehoitoa (Käypä hoito -suositus 2023). 

[Alt-teksi: valkoisten pillerien keskellä punainen muovisydän.]
Yksi sydän, monta keinoa hoitaa. (Kuva: HeungSoon, 2018, Pixabay).

Lääkehoidon perehdytyksen näkökulmasta tämä kehitys lisää tarvetta ajantasaisille ja selkeille perehdytysmateriaaleille. Erityisesti SGLT2-estäjien laajeneva käyttö edellyttää, että hoitohenkilöstö ymmärtää niiden vaikutusmekanismit, hyödyt, mahdolliset haitat sekä potilasohjauksen keskeiset periaatteet. Perehdytysmateriaalin tuottamisessa korostuvat havainnollisuus, tiivis tietosisältö ja käytännön esimerkit, joiden avulla uudet ja kokeneemmat työntekijät voivat varmistaa turvallisen, näyttöön perustuvan lääkehoidon toteutuksen muuttuvassa kliinisessä ympäristössä. 

Sairaalaan osastohoitoon päätyvät potilaat ovat yhä useammin monisairaita ja vaativahoitoisia. Sydän- ja verisuonisairauksien yleistyvyyden takia potilailla perussairauksina taustalla on joko yksittäinen tai useampi sydän- ja verisuonisairaus.  Lääkkeitä kyseessä oleviin sairauksiin on paljon, jonka vuoksi osana kardiologisen hoitotyön erikoistumisopintoja tuotettiin Päijät-Hämeen keskussairaalaan sisätautiosastolle 1 perehdytysmateriaali hoitohenkilökunnalle ja hoitotyönopiskelijoille sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidosta.  

Taskukortti käytännön työkaluna

Sisätautiosastolla hoidetaan useiden suppeiden erikoisalojen potilaita, ja puhtaat kardiologiset sairaudet pääsääntöisesti keskittyvät toiselle osastolle. Tästä syystä kehittämistehtävän sisällöksi valikoitui juuri ne tyypillisimmät sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, jotka ovat sisätautiosastolla 1 yleisimpiä ja hoitotyössä usein käytettyjä. Lääkkeistä tehtiin sekä kirjallinen tietoperusta, että myös taskukortti, johon koostettiin tiivis tieto lääkeaineryhmistä esimerkkilääkkein, käyttöaiheet, haittavaikutukset ja muuta huomioitavaa lääkkeistä tai niiden käytöstä. Taskukortin tarkoitus on toimia käytännön työkaluna ja lisätä hoitajien tietämystä eri lääkeaineryhmistä ja niiden erityispiirteistä parantaen näin myös potilasturvallisuutta, kun on antaa potilaalle luotettavaa tietoa eri lääkkeistä ja niiden vaikutuksista (Ahonen & Hartikainen, 2014). 

Perehdytysmateriaalista kerättiin palautetta, ja vastaanotto on ollut myönteistä. Hoitohenkilöstö koki materiaalin selkeyttävän lääkehoidon kokonaisuuksia ja tukevan kliinistä päätöksentekoa erityisesti monisairaiden potilaiden hoidossa, mikä on linjassa aiempien tutkimusten kanssa: laadukas, ajantasainen perehdytys parantaa hoitajien osaamista ja edistää potilasturvallisuutta (Ahonen & Hartikainen, 2014). Koska sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito kehittyy jatkuvasti esimerkiksi uusien lääkeaineryhmien, kuten SGLT2estäjien, käyttöönoton myötä (Käypä hoito -suositus 2023), myös perehdytysmateriaalin ajantasaisuus on keskeistä.  

Sähköisessä muodossa julkaistu materiaali mahdollistaa joustavan päivittämisen vastaamaan nopeasti muuttuvaa tutkimusnäyttöä ja kansallisia suosituksia, mikä tukee hoitotyön yhdenmukaisuutta ja laadukasta toteutusta tulevaisuudessa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023; Tilastokeskus 2025). 

Kirjoittajat 

Rosemari Kärkkäinen työskentelee Päijät-Hämeen keskussairaalassa sisätautiosastolla 1 sairaanhoitajana ja osallistuu LAB-ammattikorkeakoulun kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutukseen.   

Fanny Kilpinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina ja vastuuopettajana kardiologisen hoitotyönosaaja -koulutuksessa. 

Lähteet: 

Ahonen, R. & Hartikainen, S. 2014. Duodecim Oppiportti. Potilasturvallisuuden perusteet. Lisää turvaa lääkehoitoon ja lääkehuoltoon. Viitattu 5.2.2026. Saatavilla: https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/ptp00302 

Käypä hoito –suositus. 2023. Sydämen vajaatoiminta. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Viitattu 5.2.2026 Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/hoi50113 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Sydän- ja verisuonitautien yleisyys. Viitattu 5.2.2026. Saatavilla: https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys 

Tilastokeskus. 2025. Kuolleisuus laski lähes kaikissa kuolemansyyryhmissä – myös huumekuolemissa merkittävää laskua. Viitattu 5.2.2026. Saatavilla: 

https://stat.fi/fi/uutinen/Kuolleisuus-laski-laehes-kaikissa-kuolemansyyryhmissae-myoes-huumekuolemissa-merkittaevaeae-laskua?utm_source=chatgpt.com