Terveydenhuollossa lisääntyvä teknologian käyttöönotto on helposti perusteltavissa esimerkiksi hoitotyön keventämisellä. Espoossa näkyi keväällä kuljetusrobotteja, jotka kuskaavat asiakkaiden ruokaostoksia kaupasta kotiin (Uusiteknologia.fi 2022). Erilaisia apuvälineitä potilaiden liikuttamiseen on nähty jo iät ajat, eikä vaadi ihmeempiä ennustajan lahjoja veikata tulevaisuudessa robottien suorittavan, tai ainakin avustavan, yhä suuremmassa määrin fyysisessä hoitotyössä.
Sosiaalialalla fyysisesti raskaita työsuoritteita ei käytännössä ole, ja robottien käyttöönotto tuntuu äkisti ajateltuna hieman kummalliselta. Onko hyvinvointiteknologia ensisijaisesti apuväline terveydenhuollossa vai voisiko sillä olla annettavaa myös sosiaalityössä?
Pelisovelluksia ja paijattavia robotteja
Sosiaalialalla teknologian käyttöönottoa voitaisiin lähestyä työn laatua parantavasta näkökulmasta. Ruokarobotti voi toki tuoda päivän kauppatarpeet lastenkotiin, mutta toisaalta ohjaajan ja asiakkaan yhteinen kauppareissu saattaa olla hyvinkin tärkeä tapahtuma, jota ei kannata lähteä ulkoistamaan. Työntekijöiden toimistoaikaa olisi varmasti mahdollista vähentää erilaisin teknologisin ratkaisuin, mutta samaan tapaan kuin edellä, tämä aika saattaa olla työntekijälle muullakin tavoin tärkeää.
Sosiaalialalla hyvinvointiteknologian mahdollisuudet löytyvätkin ehkä useammin sovelluksista. Esimerkiksi tunteista puhuminen ja niiden näyttäminen voi olla helpompaa puhelimella pelattavan pelin kautta kuin perinteisesti vastakkain pöydän ääressä tai puistokävelyn yhteydessä. Ja jottei robotteja tässäkään yhteydessä täysin unohdettaisi, esimerkiksi vanhustyössä käytetyt robottilemmikit voisivat toimia myös sosiaalityössä. Paijattavat ja hellyyttä kaipaavat robotit rauhoittavat yhtä lailla vaikeassa tilanteessa olevaa lasta kuin muistisairasta ikäihmistä. (Moisio & Vainio 2017).
Teknologisia apuvälineitä on otettu käyttöön myös sosiaalialan opetuksessa. Esimerkiksi lastensuojelun työntekijöille on tarjottu koulutusta, jossa virtuaalilasien avulla on mahdollista kokea lapsen näkökulmasta traumatisoivia tilanteita. VR-lasien kautta voi saada pienen kokemuksen siitä, miltä lapsesta tuntuu riitelevien ja päihtyneiden vanhempien seurassa, kuinka sikiöaikainen kaltoinkohtelu vaikuttaa aivoihin ym. Monet asiat saattavat aikuisista näyttäytyä mitättömiltä, mutta lapsen näkökulmasta ne saattavat olla hyvinkin traumatisoivia. Virtuaalitodellisuuden avulla tällaiset lapselle haastavat kokemukset voivat tulla aikuisille paremmin ymmärrettäviksi (Nieminen 2021).
Uuden teknologian käyttöönotossa lapset ja nuoret ovat aina olleet edelläkävijöitä. Aikuisten on monesti vaikea päästä mukaan kaikkeen uuteen, minkä lapset ja nuoret omaksuvat hetkessä. Nuorien kanssa tehtävässä sosiaalityössä tulisi kuitenkin pyrkiä mahdollisuuksien mukaan olemaan teknologiankin osalta ajan hermolla. Nuoret elävät yhä enenevässä määrin erilaisilla digitaalisilla ja virtuaalisilla alustoilla, ja näille samoille alustoille on pyrittävä tarjoamaan myös digitaalisia palveluita. Monelle lapselle ja nuorelle saattaa olla huomattavasti helpompaa lähestyä avun tarjoajaa Instagramin tai TikTokin kautta kuin puhua vaikeista asioista kasvotusten esimerkiksi koulun henkilökunnan kanssa.
Hyvinvointiteknologia ei siis ole ainoastaan terveysalan uusi työkalu, vaan mahdollisuuksia löytyy myös sosiaalialan puolelta. TUULI-hankkeen yhtenä tavoitteena on tunnistaa uusia teknologisen ja digitaalisen kehittämisen paikkoja sosiaali- ja terveysalalla (LAB 2022a). Nämä mahdollisuudet eivät ehkä ole yhtä helposti löydettävissä kuin terveydenhuollossa, mutta mikäli sosiaalialan työntekijät alkavat suhtautua teknologiaan avoimemmin, saatamme yllättyä, mitä kaikkia ratkaisuja se saattaa työn parantamiseksi tarjota. Hanke voi viedä uusia sosiaalialalle suunnattuja innovaatioita eteenpäin myös LAB WellTechin testbed-ympäristöissä (LAB 2022b).
Jaakko Matikka on LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija.
Katariina Velling toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja TUULI-hankkeen (LAB 2022a) projektipäällikkönä. Hanke pyrkii parantamaan eteläkarjalaisten sote-alan yksityisyrittäjien ja teknologiayritysten mahdollisuuksia ottaa käyttöön uutta hyvinvointiteknologiaa ja uudistaa palvelutarjontaansa.
Lähteet
LAB. 2022a. TUULI. Teknologian avulla liiketoimintaa kotihoitoon. Hanke. Viitattu 23.6.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/teknologian-avulla-uutta-liiketoimintaa-kotihoitoon
LAB. 2022b. LAB Well Tech. Kehittämisympäristö. Viitattu 23.6.2022. Saatavissa https://www.labwelltech.fi/
Moisio, H. & Vainio, M. 2017. Paijattavat ja leikkisät robotit. Koululainen. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://koululainen.fi/jutut/artikkelit/paijattavat-robotit/
Nieminen, S. 2021. Lastensuojelun työntekijät näkevät, mitä lapsen kaltoinkohtelu voi olla – uusi virtuaalitekniikka tuo lapsen kokemukset aikuisten silmille. Yle. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-12204525?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp&fbclid=IwAR1i_EB-9gdZBHuzgQHD8ShqIKJGk1FRJptgf2dwLhRMs84HXxPXRCK3f7o
StockSnap. 2017. Robotti, tekniikkaa, moderni. Pixabay. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/robotti-tekniikkaa-moderni-2587571/
Uusiteknologia.fi. 2022. Otaniemen teekkarit testaamaan ensimmäistä ruokarobottia. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://www.uusiteknologia.fi/2022/04/12/otaniemen-teekkarit-testaamaan-ensimmaista-ruokarobottia/
