”Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.”Nämä humoristiset sanat lausui tiettävästi tanskalainen fysiikan nobelisti Niels Bohr. Lausetta on tämän jälkeen lainattu aika ajoin tulevaisuudesta puhuttaessa. Tämän artikkelin tarkoituksena on pohtia, millä tavoin sosiaali- ja terveysala tulee teknologisen kehityksen myötä muuttumaan.
Kyky elää menneessä ja tulevassa on poikkeuksellista, eikä siihen kaiketi pysty lisäksemme kovinkaan moni muu laji. Tällaisen kyvyn on katsottu olevan yksi suurimmista syistä sille, että lajimme on saavuttanut sen aseman, jossa elämme vuonna 2022, niin hyvässä kuin pahassa (Bennizi 2017). Koska ennustamisella voidaan siis muuttaa maailmaa, seuraavissa kappaleissa sitä yritetään tehdä.
Millaisen maailman näemme ympärillämme kymmenen tai viidenkymmenen vuoden kuluttua, on täysi arvoitus, mutta kukaan tuskin kiistää teknologian vaikutusta tulevien vuosikymmenien kehityksessä. Elämme neljännen teollisen vallankumouksenaikaa, jossa automaatio ja digitalisaatio kehittyvät hurjaa vauhtia, eikä sosiaali- ja terveysala tule jäämään sen ulkopuolelle. Tutkimus- ja kehittämistyön kentällä toimivalla LAB-ammattikorkeakoululla on käynnissä useita hankkeita, joilla voidaan vaikuttaa positiivisesti niin julkisen kuin yksityisenkin sote-sektorin teknologia- ja digivalmiuksiin, esimerkiksi TUULI-hanke (LAB 2022). Tutkimus- ja kehittämistyö tulee varmasti jatkossakin painottumaan teknologiaan, ja trendi säilynee samana tämän teollisen vallankumouksen aikana.
Jos lääkärin sijaan diagnoosin sairaudesta tekee tulevaisuudessa tietokone, ja koska jo nyt kirurgin on mahdollista suorittaa leikkauksia robotin välityksellä etänä, niin voisiko jossain vaiheessa ihminen poistua yhtälöstä kokonaan? (Choi ym. 2018.) Terveydentilamme kehitys tulee parantuvien analytiikkaratkaisujen takia yhä ennustettavammaksi, ja terveydenhuolto saattaa painottua tulevaisuudessa suurelta osin sairauksien ennaltaehkäisyyn eikä niinkään niiden hoitamiseen ja parantamiseen (Matson-Mäkelä 2020).
Isossa muutoksessa pyrittävä pysymään mukana
Teknologian aiheuttamia muutoksia sosiaalialalla on ehkä vielä haastavampaa ennustaa, sillä sosiaalityössä on tarkoituksena lieventää elämäntilanteesta johtuvia vaikeuksia. Robotti tulee varmasti tekemään joskus itsenäisesti leikkauksia, mutta onko sillä mahdollisuutta toimia ikinä sosiaalityössä? Onko tekoäly jossain vaiheessa niin kehittynyttä, että se voi korvata sosiaalityöntekijän tai koulukuraattorin, kuka tietää?
Ehkä kymmenien vuosien kuluttua erilaiset hyvinvointi- ja elämänhallintasovellukset osaavat varoittaa ja ohjata meitä niin, että ylipäätään tämän päivän sosiaalityölle on vähemmän tarvetta. Varmana voidaan kaiketi pitää, että palvelut tulevat tulevaisuudessa entistä enemmän digitalisoitumaan, ja tähän muutokseen sosiaalialalla on valmistauduttava. Kaikkien hyötyjen vastakohtana digitalisaatiossa on myös kääntöpuolensa, palvelut voivat esimerkiksi aiheuttaa eriarvoisuutta, koska valmiudet palvelujen käyttöön eivät ole kaikilla samanlaiset (Wartiainen 2021).
Tulevaisuudesta ja teknologiasta puhuttaessa ei voida sivuuttaa uhkakuvia, joita mieleemme eittämättä tulee. Jos kaikki automatisoitavissa olevat työtehtävät automatisoidaan, tekoäly tekee diagnoosin lääkärin puolesta ja virheitä tekemätön robotti ottaa vastuun lastenhoidosta sijaishuollossa, onko meille ihmisille enää mitään käyttöä? Työstä on muodostunut meille jollakin tavalla pyhää, ja saatamme tästä syystä pelätä, että teknologia tulee syrjäyttämään meidät.
Kaikkea teknologialla ei varmasti voida korvata, mutta selvää on, että tiettyjä asioita tulee sote-allakin katoamaan. Onneksi voimme olla varmoja, että jotain tulee myös aina tilalle. Tässä työn tekemisen isossa kulttuurisessa muutoksessa tulee pyrkiä kaikin keinoin pysymään mukana niin koulutuksen kuin jo työtä tekevien ammattilaistenkin osalta.
Jaakko Matikka on LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija.
Katariina Velling toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja TUULI-hankkeen (LAB 2022) projektipäällikkönä. Hanke pyrkii parantamaan eteläkarjalaisten sote-alan yksityisyrittäjien ja teknologiayritysten mahdollisuuksia ottaa käyttöön uutta hyvinvointiteknologiaa ja uudistaa palvelutarjontaansa.
Lähteet
Bennizi, E. 2017. Ravens—like humans and apes—can plan for the future. Science. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://www.science.org/content/article/ravens-humans-and-apes-can-plan-future
Choi, P., Oskouian, R. & Tubbs, R. 2018. Telesurgery: Past, Present, and Future. National library of medicine. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6067812/
LAB. 2022. TUULI. Teknologian avulla liiketoimintaa kotihoitoon. Hanke. Viitattu 23.6.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/teknologian-avulla-uutta-liiketoimintaa-kotihoitoon
Matson-Mäkelä, K. 2020. Millaista arki on vuonna 2030? Lue 16 ennustusta siitä, miten teknologia ja ympäristönsuojelu muuttaa elämäämme. Yle. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-11177452
mohamed_hassan. 2018. Hassan, M. Koulutus, kurssi, oppiminen. Pixabay. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/koulutus-kurssi-oppiminen-ja-kehitys-3207841/
Wartiainen, P. 2021. Sähköistyvä sosiaaliala – miten ja minkälaisiin digipalveluihin panostaa alalla, jossa on vaalittu kasvokkain kohtaamista?. Hoiva&Terveys. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://hoivajaterveys.fi/sahkoistyva-sosiaaliala-miten-ja-minkalaisiin-digipalveluihin-panostaa-alalla-jossa-on-vaalittu-kasvokkain-kohtaamista/
