Ilmastonmuutos on globaali uhka, johon on tartuttu ja tartuttava yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. LAB-ammattikorkeakoulun toteuttamassa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hankkeessa perehdytään maataloudessa syntyviin päästöihin, sillä sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa on tunnistettu kunnanpäättäjien ja maanviljelijöiden tarve saada lisätietoja maatalouden päästöjen muodostumisesta ja niiden laskennasta.
Maatalouden merkitys yhteiskunnalle on iso, sillä se tuottaa ruokaa kansalaisille ja raaka-aineita teollisuudelle sekä työllistää suoraan kymmeniätuhansia suomalaisia. Maatalous tuottaa myös kasvihuonekaasupäästöjä, joiden vähentämiseksi on tärkeää ymmärtää, mistä maatalouden päästöt muodostuvat ja miten ne lasketaan.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) laskee kuntien ja alueiden kasvihuonekaasupäästöt Alueellinen Laskenta (ALas) -mallin avulla. Malli noudattaa kansainvälistä GPC-päästölaskentastandardia, ja mallilla lasketut päästöt raportoidaan YK:lle ja EU:lle raportoitaviin Suomen virallisiin päästöihin. ALas-mallissa kuntien kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden seurantaan käytetään Hinku-laskentaa, jossa päästölaskennan ulkopuolelle jätetään sellaisia päästöjä, joihin kunnassa ei pystytä juurikaan vaikuttamaan. (Lounasheimo et al. 2020, 3.)
ALas-mallin pääsektorit ovat:
- Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, öljylämmitys, sähkölämmitys, maalämpö, puu- ja muu lämmitys)
- Sähkönkulutus (kulutussähkö ja teollisuuden sähkö)
- Liikenne (tieliikenne, vesiliikenne, raideliikenne)
- Teollisuuden polttoainekäyttö
- Työkoneet
- Jätteiden käsittely
- F-kaasut
- Maatalous
- Kompensaatio tuulivoiman tuottamisesta
Maatalouden päästöt Etelä-Karjalassa
Hankkeeseen liittyen tarkastellaan syvällisemmin maatalouden osuutta kasvihuone-kaasupäästöistä. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt jaotellaan mallissa seitsemään osa-alueeseen, jotka ovat nähtävissä alla olevassa kuvaajassa 1. Kuvaajan arvot on saatu Suomen ympäristökeskuksen kuntien ja alueiden KHK-päästölaskennan tuloksista (Suomen ympäristökeskus 2024). Kasvihuonekaasupäästöt ovat Etelä-Karjalassa maatalouden osalta pääosin laskussa muuten kuin maaperän osalta. Maaperän kasvihuonekaasupäästöjen nousua voidaan ainakin osittain selittää muuttuneilla päästökertoimilla, joka puolestaan voi johtua ilmastonmuutoksen aiheuttamasta orgaanisen aineksen hajoamisen kiihtymisestä maaperässä. Maatalouden ja muiden osa-alueiden kasvihuonekaasupäästölaskennassa käytettyjä päästökertoimia esitetään tarkemmin Tilastokeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuottamassa kasvihuonekaasuinventaariossa (Tilastokeskus 2025).
Maatalouden kasvihuonepäästöissä oleelliset kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Kasvihuonekaasuyhdisteet yhdenmukaistetaan hiilidioksidiekvivalentiksi, jonka avulla yhdisteet saadaan muutettua ilmastoa lämmittävältä vaikutukseltaan samansuuruisiksi. (Lounasheimo et al. 2020, 3, 42.)
Hankkeen tiimoilta LAB-ammattikorkeakoululla järjestettiin 16.4.2025 maa- ja metsätalousyrittäjille ja alan asiantuntijoille Etelä-Karjalan maa- ja metsätalouden sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon -tilaisuus yhdessä Kuntien ilmastosuunnitelmat -hankkeen ja ForestAgriGreenNudge-hankkeen kanssa. Tilaisuuteen osallistuneet maatalousyrittäjät kertoivat ilmastonmuutoksen aiheuttavan epävakautta viljelyvuosiin ja kuivien viljelykausien lisääntymistä. Viljelijät nostivat esiin huolen vuokrapeltojen todellisesta kunnosta, koska vuokramaiden kunnosta huolehtimisen viljelijät arvelivat olevan heikompi omistuspeltoihin nähden. Maatalouden päästöjen raportoinnin osalta pohdittiin, tulisiko päästöt ilmoittaa myös esimerkiksi tuotettua lihakiloa tai maitolitraa kohden. Ideaa jalostamalla päästöt voitaisiin ilmoittaa tuotteissa kaupan hyllyllä, jolloin kuluttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa päästöihin.
Kirjoittaja
Ville Kukkonen työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii asiantuntijana Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hankkeessa ja keskittyy maatalouden päästöihin.
Lähteet
Lounasheimo J., Karhinen S., Grönroos J., Savolainen H., Forsberg T., Munther J., Petäjä J. & Pesu J. 2020. Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2020. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.5.2025. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/items/0630d2de-237f-4c3d-96e9-03e2395dcb03
Suomen ympäristökeskus SYKE. 2024. Maatalous kasvihuonepäästöt. Etelä-Karjala. Kuntien ja alueiden KHK-päästöt. Viitattu 13.5.2025. Saatavissa https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/
Tilastokeskus. 2025. Kasvihuonekaasut. Viitattu 4.6.2025. Saatavissa https://stat.fi/tilasto/khki
