Johtajuudelta odotetaan yhä enemmän: ei riitä, että esihenkilö kykenee johtamaan tehokkaasti ja saavuttamaan tavoitteet – hänen on samalla osattava toimia eettisesti, edistää kestävää kehitystä ja vastata kasvaviin yhteiskunnallisiin odotuksiin.
Vastuullisuusosaaminen ei ole enää pelkkä lisätaito, vaan olennainen osa johtajan ja esihenkilön ammattitaitoa. Vastuullisuus kytkeytyy strategiseen ajatteluun, henkilöstöjohtamiseen ja sidosryhmäsuhteiden hallintaan. Samalla se edellyttää uudenlaista osaamista, jatkuvaa oppimista ja kykyä johtaa vastuullisesti arjen päätöksenteossa. Vastuullisuus ei ole enää erillinen toimintalohko tai projekti, se on osa kaikkea johtamista.
Miksi vastuullisuusosaamista tarvitaan yrityksissä?
Vastuullisuusosaaminen tarkoittaa tiedollista, taidollista ja asenteellista valmiutta edistää kestävää kehitystä. Vastuullisuusosaamisen kehittäminen ja johtaminen pk-yrityksissä on elintärkeää tulevaisuuden liiketoiminnan kilpailukyvyn ja toimintakyvyn kannalta. Vastuullisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää konkreettisia toimenpiteitä, kuten henkilöstön ja johdon vastuullisuusosaamisen kehittämistä esimerkiksi koulutusten avulla. Näin varmistetaan, että vastuullisuusnäkökulmat otetaan huomioon organisaation eri toiminnoissa, kuten rekrytoinnissa, henkilöstöjohtamisessa, hankintaketjujen hallinnassa ja muussa operatiivisessa toiminnassa. Tämä edistää henkilöstön osallistamista ja parantaa vastuullisuustoimenpiteiden käytännön toteutusta. (LAB 2025.)
Tarve vastuullisuusosaamiselle on vahvistunut entisestään EU:n sääntelyn, erityisesti Corporate Sustainability Reporting Directive -direktiivin (CSRD 2022/2464/EU), myötä. Direktiivi velvoittaa laajenevaa joukkoa yrityksiä raportoimaan kestävyystoimistaan yhdenmukaisesti ja läpinäkyvästi. Tämä sääntelykehys asettaa yrityksille uudenlaisia osaamisvaatimuksia: vastuullisuustietojen kerääminen, analysointi ja viestintä edellyttävät riittävää asiantuntemusta vastuullisuuden eri osa-alueista sekä kykyä soveltaa niitä käytännön toimintaan ja strategiseen päätöksentekoon. (EUR-Lex 2022.)
Esihenkilö vastuullisuuden mahdollistajana
Vastuullisuustyön merkitys korostuu pk-yrityksissä, kun liiketoimintaympäristö muuttuu ja vastuullisuusvaatimukset kiristyvät. Tutkimuksen mukaan esihenkilöt nähdään tässä kehityksessä keskeisinä toimijoina, mutta heidän roolinsa vastuullisuustyössä on monin paikoin epäselvä ja hajautunut. Osalla esihenkilöistä vastuullisuus on kiinteä osa työtä, kun taas toisille se näyttäytyy irrallisena tehtävänä tai jopa vieraana aiheena. Suurin osa vastaajista ei ollut saanut koulutusta vastuullisuusraportointiin, ja esihenkilöt kaipasivat lisää selkeyttä, konkreettisia työkaluja ja ohjeistuksia vastuullisuuden johtamiseen. Tämä osoittaa, että vastuullisuusosaaminen ei ole vielä systemaattisesti juurtunut esihenkilötyöhön. (Orha 2025.)
Voidaan ennakoida, että vastuullinen johtaminen nousee tulevaisuuden keskeiseksi johtamistaidoksi. Esihenkilöiden tehtävänä ei ole ainoastaan toteuttaa annettuja vastuullisuustoimia, vaan toimia suunnannäyttäjinä, jotka tukevat vastuullista organisaatiokulttuuria ja kehittävät kestävää liiketoimintaa. Ilman riittävää osaamista organisaatiot voivat kohdata vaikeuksia tavoitteiden asettamisessa, vaikuttavuuden mittaamisessa ja uskottavassa viestinnässä, mikä puolestaan heikentää luottamusta ja kilpailukykyä. Vastuullisuusosaamisen kehittäminen ei ole vain reaktio ulkopuolisiin vaatimuksiin, se on strateginen investointi, joka vahvistaa yrityksen kykyä menestyä tulevaisuudessa. (Orha 2025.)
Vastuullisuusosaaminen on uusi normi
Vastuullisuusosaamisen kehittäminen organisaatiossa tuo monikerroksista hyötyä: se parantaa organisaation sisäistä toimintaa, lisää uskottavuutta sidosryhmien silmissä ja tukee pitkäjänteistä kilpailukykyä sekä tulevaisuuskyvykkyyttä. Jotta vastuullisuus olisi aidosti osa johtamista, tulee se sisällyttää esihenkilökoulutuksiin ja johtamiskulttuuriin. Tämän päivän päätökset muovaavat huomisen johtamiskäytäntöjä. Vastuullisuusosaaminen ei ole trendi, se on uusi normi.
Kirjoittajat
Elli Orha on pian valmistuva liiketalouden opiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta.
Tarja Isola (KTM, AmO) työskentelee vastuullisen liiketoiminnan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä.
Lähteet
Amy Hirschi. 2019. Hirschi, A. Woman writing on paper on table near laptop. Unsplash. Viitattu 16.5.2025. Saatavissa https://unsplash.com/photos/woman-writing-on-paper-on-table-near-lapop-uwpo02K55zw
EUR-Lex. 2022. Directive (EU) 2022/2464 of The European Parliament and of The Council. EUR-Lex. Viitattu 13.5.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:32022L2464
LAB. 2025. VALIOT – Vastuullisuus- ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen pk- ja startup-yritysten henkilöstölle.Hanke.LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.5.2025. Saatavissahttps://lab.fi/fi/projekti/valiot
Orha, E. 2025. Esihenkilöiden vastuullisuusosaaminen pk-yrityksissä vastuullisuusraportoinnin näkökulmasta. Opinnäytetyö AMK. LAB-Ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.5.2025. Saatavissa
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013546
