Yrityssalaisuudet digiajassa – miten suojaudumme yritysvakoilulta?

Yrityksiin kohdistettu tiedonvakoilu ei ole vain elokuvien juonenkäänne, vaan todellinen ja kasvava uhka myös suomalaisessa liike-elämässä. Yritys- ja liikesalaisuuksien suojaamisesta on tullut strategisesti tärkeä osa yritysturvallisuutta, erityisesti digitaalisessa toimintaympäristössä. Mutta miten hyvin Suomen lainsäädäntö suojaa yrityksiä, ja mitä keinoja organisaatioilla on käytettävissään yritysvakoilun torjumiseksi?

Opinnäytetyössä (Feller 2025) selvitettiin, kuinka tehokasta nykyinen sääntely on ja millaisia kehitystoimia olisi tarpeen harkita. Työn keskiössä olivat liikesalaisuuksien suojaamisen lainsäädäntö, rikosoikeudelliset rangaistukset sekä yritysvakoilun torjunta.

Mikä tekee tiedosta liikesalaisuuden?

Kaikki yrityksen tieto ei ole liikesalaisuutta. Jotta tieto voidaan luokitella liikesalaisuudeksi, sen on oltava taloudellisesti arvokasta, ei yleisesti tunnettua ja sitä on suojattava aktiivisesti kohtuullisin toimenpitein (Liikesalaisuuslaki 595/2018, 2 §). Tiedon suojaaminen ei ole pelkästään lain, vaan myös yrityksen oman toiminnan vastuulla. Jos yritys ei itse suojaa tietojaan esimerkiksi salassapitosopimuksilla tai käyttöoikeuksien rajoittamisella, ei se voi myöskään odottaa saavansa suojaa oikeudessa (Helin & Nuotio 2023, 102).

Suomen lainsäädäntö: paperilla vahva, käytännössä haastava

Suomessa liikesalaisuuksia suojaavat erityisesti liikesalaisuuslaki (595/2018), rikoslaki (39/1889), työsopimuslaki (55/2001) sekä EU:n liikesalaisuusdirektiivi 2016/943 (Euroopan Unioni 2016). Lainsäädäntö tarjoaa lailliset keinot liikesalaisuuden oikeudettoman käytön torjumiseen, mutta rikosoikeudellisen vastuun syntyminen edellyttää usein konkreettista näyttöä tahallisesta teosta (Boucht & Frände 2019; Lappi-Seppälä ym. 2022).

Käytännössä ongelmia aiheuttavat muun muassa todisteiden hankinnan vaikeus ja oikeudenkäyntien kynnys. Yritykset eivät aina halua viedä tapausta julkiseen käsittelyyn mainehaittojen tai kustannusten pelossa. (Helin & Nuotio 2023.)

Yritysvakoilu – monimuotoinen ja rajat ylittävä riski

Yritysvakoilu voi ilmetä teknologisena (esimerkiksi tietomurrot), inhimillisenä (entisen työntekijän tietovuoto) tai fyysisenä toimintana (asiakirjojen anastaminen). Riskit ovat korostuneet erityisesti digitalisaation, etätyön ja kansainvälisen kilpailun myötä. (Korhonen 2020.)

Yritysvakoilua voivat harjoittaa erilaiset tahot, kuten kilpailijat, rikollisryhmät tai jopa valtiolliset toimijat. Kohteena ovat usein tuotekehitys, innovaatiot, asiakasrekisterit tai strategiset liiketoimintatiedot. (Minilex 2025; Meretvuo 2021, 29–32.)

Mitä yritykset voivat tehdä?

Yritykset voivat vahvistaa liikesalaisuuksien suojaa muun muassa seuraavin keinoin:

• Salassapitosopimukset: NDA-sopimukset varmistavat, ettei luottamuksellista tietoa levitetä ulkopuolisille (Talenom 2024).
• Tietoturva: Teknisiä ratkaisuja ovat mm. monivaiheinen tunnistautuminen (MFA), salaus, käyttöoikeushallinta ja SSO-järjestelmät (HH Partners 2024; Amos Asianajotoimisto 2024).
• Koulutus ja ohjeistukset: Työntekijöiden säännöllinen perehdytys salassapitovelvollisuuteen ja tietoturvakäytäntöihin (Suomen Yrittäjät 2025).
• Fyysinen suojaus: Kulunvalvonta, kameravalvonta ja vierailijoiden valvonta suojaavat pääsyä luottamuksellisiin tiloihin (HH Partners 2024).

Kohti parempaa suojaa: mitä tarvitaan?

Lainsäädännön tehokkuus riippuu pitkälti sen soveltamisesta ja yritysten oma-aloitteisuudesta. Tarvetta on sekä ennakoiville turvallisuuskäytännöille että sääntelyn selkeyttämiselle erityisesti digitaalisten todisteiden ja kansainvälisten tilanteiden osalta. (Korhonen 2020; Helin & Nuotio 2023.)

Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat matalan kynnyksen neuvontaa, ja viranomaisten sekä yritysten välinen yhteistyö on keskeisessä roolissa riskienhallinnassa (Helsingin seudun kauppakamari 2021).

Suomen lainsäädäntö tarjoaa yrityssalaisuuksien suojaamiseen hyvät puitteet. Kuitenkaan ilman organisaation omaa aktiivisuutta – tiedon luokittelua, suojatoimia ja henkilöstön koulutusta – pelkkä sääntely ei takaa toimivaa suojaa. Yrityssalaisuuksien turvaaminen on olennainen osa yritysturvallisuutta, erityisesti alati kehittyvässä digitaalisessa ja todella kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Lähteet

Amos Asianajotoimisto. 2024. Työntekijän salassapitovelvollisuus ja liikesalaisuudet. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://amoslaki.fi/tyontekijan-salassapitovelvollisuus-ja-liikesalaisuudet/

Boucht, J. & Frände, D. 2019. Suomen rikosoikeus; Rikosoikeuden yleisten oppien perusteet. Tampere: PunaMusta Oy.

Euroopan unioni. Direktiivi (EU) 2016/943 liikesalaisuuksien suojaamisesta luvattomalta hankkimiselta, käyttämiseltä ja ilmaisemiselta. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32016L0943

Feller, P. 2025. Yritys- ja liikesalaisuuksien suojaamisen sääntely Suomessa: rangaistukset sekä yritysvakoilu. Opinnäytetyö, tradenomi AMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817348

Helin, H. & Nuotio, K. 2023. Yritystoiminnan rikosoikeus. Helsinki: Alma Talent.

Helsingin seudun kauppakamari. 2021. Yritysvakoilu 2021 -selvitys. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://www.helsinki.chamber.fi/wp-content/uploads/2021/05/yritysvakoiluselvitys_kevat2021.pdf

HH Partners. 2024. Miten suojaan liikesalaisuuteni? Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://www.hhpartners.fi/fi/miten-suojaan-liikesalaisuuteni/

Korhonen, T. 2020. Kansainvälinen yritysturvallisuus. Helsinki: Alma Talent.

Lappi-Seppälä, T., Hakamies, K., Helenius, D., Melander, S., Nuotio, K., Ojala, T. & Rautio, I. 2022. Rikosoikeus; Oikeuden perusteokset. Helsinki: Alma Insights.

Liikesalaisuuslaki 595/2018. Finlex. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/595

Meretvuo, M. 2021. Yritysvakoilu: tilannekuva, menetelmät ja estäminen. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. JYX-julkaisuarkisto. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/74945/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202104062271.pdf

Minilex. 2025. Yritysvakoilu. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://www.minilex.fi/a/yritysvakoilu

Rikoslaki 39-001/1989. Finlex. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1889/39-001

Suomen Yrittäjät. 2025. Liikesalaisuudet ja salassapitosopimukset. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/tietopankki/sopimukset-ja-oikeudet/liikesalaisuudet-ja-salassapitosopimukset/

Talenom. 2024. Salassapitosopimus: luottamuksellisuuden kulmakivi. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://talenom.com/fi-fi/blog/salassapitosopimus-luottamuksellisuuden-kulmakivi/

Työsopimuslaki 55/2001. Finlex. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2001/55