Yli sata kansainvälistä matkailualan tutkijaa ja ammattilaista kokoontui lokakuun loppupuolella Porvooseen Nordic Tourism Symposiumiin (2022). Konferenssipäivien keskeisenä teemana olivat osallistavat menetelmät matkailun tutkimuksessa ja kehittämisessä. Asiaa käsiteltiin niin yrittäjyyden ja johtajuuden, opetuksen ja työvoiman, vastuullisuuden ja kestävyyden, innovaatioiden sekä yhteistyön näkökulmista monialaisesti ja poikkitieteellisesti.

Osallistava ote ja tutkijan rooli

Tutkijan työ on usein yksinäistä, ulkopuolista tarkkailua. Porvoon symposium haastoi tämän näkemyksen esittelemällä tapoja, joilla tutkimuksen kohteet tai hyödyntäjät oli osallistettu mukaan. Tuttuja tapoja olivat erilaiset työpajat myös tutkimusmenetelmänä. Myös yhteiskehittämisen erilaisia menetelmiä esiteltiin. Uusia, mielenkiintoisia kokeiluja olivat palveluiden käyttäjäkävelyt ja toimialan ohjeistetut vertaiskokemukset. Tällainen uudenlainen näkemys laajentaa tutkimus- ja kehittämismahdollisuuksia sekä sitouttaa tekijäänsä ja osallistujia paremmin. Nostettiinpa symposiumissa esiin niinkin radikaali näkemys, että tutkimuksessa tutkija voisi kirjoittaa tekemisistään minä-muodossa. Tietysti tämä luo uusia haasteita esimerkiksi opinnäytetyön ohjaukselle, kun kirjoittaminen ja menetelmät eivät olekaan enää perinteisen yksioikoisia.

Osallistava puheenjohtajuus

Itselläni oli kunnia toimia kahdessa peräkkäisessä rinnakkaissessiossa, jossa esiteltiin sidosryhmien osallistamista vastuulliseen matkailututkimukseen ja -kehitykseen. Seitsemästä mielenkiintoisesta esityksestä erityisesti kaksi jäi mieleen.

Ensimmäisessä keskusteltiin siitä, miten pienellä tanskalaissaarella tehty vihreä siirtymä oli edistänyt myös koko saariyhteisön sitoutumista vastuulliseen ja ilmastoystävälliseen matkailuliiketoimintaan (Schønrock Nielsen 2022). Amk:n hanketoiminnalle varteenotettava vinkki, jossa toisen alan kehittäminen johtaa toisen alan vahvistumiseen.

Toisessa kiinnostavassa puheenvuorossa suomalais-saksalainen tutkijakolmikko (Muller et al. 2022) oli pyytänyt paikallisia ihmisiä kertomaan tarinoita tulevaisuuden ”kadonneesta matkakohteesta”, joka tässä tapauksessa oli pohjoinen napaseutu. Tarinoiden myötä nousi esiin myös termi ”last chance tourism”. Menetelmänä futuristinen ote oli mielestäni kiinnostava, joskin pohdin, kuinka hyvin ihmiset osaavat oikeasti kuvitella mahdollisia tulevaisuuksia.

Osallistava konferenssielämä

Pandemian takia tämä pohjoismainen konferenssikin on järjestetty pari vuotta etänä. Uusien ideoiden ja ajatusten lisäksi konferenssipäivien suurinta antia oli ihmisten – tuttujen ja tuntemattomien – tapaaminen ja ajatusten vaihtaminen ihan kasvokkain. Vaikka Teams tai Zoom ovatkin hyviä työkaluja, on ihmisten kohtaamisessa voimaa, joka näkyy innovatiivisina ajatuksina ja uusina, sitoutuneina kumppanuuksina. Joten tämän pohjalta kannattaa merkitä kalentereihin seuraava symposiumi syyskuussa 2023 Ruotsin Östersundissa (Mittuniversitetet 2022). Tiivistelmiä saa jo lähettää!

Lähteet

Mittuniversitetet. 2022. Nordic Tourism Symposium 2023.  https://www.miun.se/Forskning/forskningscentra/etour/nordicsymposium2023/

Müller, S., Rantala, O., & Höckert, E. 2022. Future narratives from a ‘gone destination’. Nordic tourism Symposium 2022. Book of Abstracts. 91‒94. Viitattu 28.10.2022. Saatavissa https://www.nordicsymposium2022.fi/files/2022/09/Book-of-Abstracts.pdf

Nordic Tourism Symposium. 2022. Viitattu 28.10.2022. Saatavissa  https://www.nordicsymposium2022.fi/

Schønrock Nielsen, R. 2022. How green transition can change the self-image of small island communities and create a more climate-responsible hospitality industry. Nordic tourism Symposium 2022. Book of Abstracts. 48‒50. Viitattu 28.10.2022. Saatavissa  https://www.nordicsymposium2022.fi/files/2022/09/Book-of-Abstracts.pdf