Viime vuosina erilaiset turvallista asumista tukevat ratkaisut, kuten sensoriteknologian hyödyntäminen on lisääntynyt. Aktiivisuuden tunnistaminen voi mahdollistaa turvallisen ja laadukkaan kotona asumisen ikääntyneille. (Talvitie ym. 2018).
Osana LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopintojen teknologia- ja innovaatio-osaamisen opintojaksoa lähdimme kartoittamaan KOHTI-hankkeen (LAB 2022) toimeksiantamana, miten sensoriteknologiaa voisi hyödyntää sosiaalialalla.
Sensoriteknologialla tarkoitetaan käyttäjän asuinympäristöön asennettavia sensoreita, jotka mittaavat muun muassa lepoon, hygienian hoitoon tai keittiön käyttöön käytettyä aikaa vuorokaudessa. Kyseinen teknologia on tällä hetkellä käytössä lähinnä ikääntyneiden parissa. Muuttamalla palveluprosesseja ja toimintakäytäntöjä sekä hyödyntämällä laajamittaisemmin uutta teknologiaa pyritään tehostamaan ikääntyneiden hoidon ja hoivan järjestämistä (Kaasalainen & Neittaanmäki 2018, 27).
Toteutimme kyselyn Facebookin Sosionomien uraverkosto -ryhmässä, johon vastasi 18 eri sosiaalialan työkenttien edustajaa. Kyselyssä pyrimme saamaan selville sosiaalialan työntekijöiden näkemyksiä siitä, millaisten uusien asiakasryhmien kanssa sensoriteknologiaa voisi hyödyntää, mitä sensoreilla voisi mitata ja miten työntekijät itse suhtautuivat sensoriteknologian käyttöön.
Kehitysmyönteisiä vastauksia
Kyselyn vastaajista 67 % kertoi, ettei sensoriteknologia ollut heille ennestään tuttua. Siitä huolimatta puolet vastaajista koki, että voisi ajatella hyötyvänsä työssään sensoriteknologiasta, ja 28 % ehkä. Vaikkei sensoriteknologia ennestään ollut tuttua, oli suhtautuminen siihen myönteistä.
Eettiseltä kannalta sensoriteknologian yleistyminen omalla työkentällä huolestutti 12 %:a vastaajista, kun ei-huolestuneita oli 59 % ja vähän 29 %. Eettinen puoli ei siis herättänyt suurta huolta vastaajissa. Huomioitavaa on kuitenkin, että avoimeen ja vapaaehtoiseen kyselyyn saattoivat vastata jo lähtökohtaisesti teknologian käytölle avoimemmat ammattilaiset.
Jokainen kyselyyn vastannut ammattilainen koki, että sensoriteknologiaa voisi hyödyntää jollakin sosiaalialan kentällä.
Ammattilaisten vastaukset sensoriteknologian hyödyntämisestä asiakastyössä jakautuivat hyvin tasaisesti annettujen vaihtoehtojen kesken kuitenkin niin, että painonseuranta sai selvästi vähiten kannatusta vastaajien keskuudessa. Ammattilaisilta haluttiin kartoittaa myös heidän ideoitaan sensoriteknologian hyödyntämisestä asiakastyössä. Sensoriteknologiaa ideoitiin vammaispalveluissa epilepsian seurannan tueksi, päihde- ja mielenterveyspalveluissa voitaisiin seurata päihteiden käyttöä ja ikääntyneiden palveluista nousi tarve ravitsemuksen ja talousasioiden seurantaan.
Jatkotutkimusta asiakkaan mielipiteen kuulemiseksi
Kyselyyn vastanneista ammattilaisista selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että sensoreilla kerättävää dataa voisi hyödyntää asiakkaan arjen erilaisten rakenteiden tukemisessa.
Osa vastaajista nosti esiin huolen asiakkaan yksilönsuojasta ja kontrolloinnista. Onkin tärkeää muistaa, että sosiaalityö on ensisijaisesti asiakaslähtöistä vuorovaikutustyötä. Innovatiivisella uudella teknologialla on varmasti tulevaisuudessa jalansija myös sosiaalialan työkentillä. Seuraava tärkeä tutkimuskohde olisi selvittää asiakkaan näkökulma asiaan.
Kirjoittajat
Sari Ifill, Helena Rosti-Salo, Mari Liimatta, Iida Ojanen ja Sini Puikkonen ovat sosionomiopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.
Anna Lahti työskentelee tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa teknologia- ja innovaatio-osaamisen opintojaksolla.
Lähteet
Kaasalainen, K. & Neittaanmäki, P. 2018. Terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja kustannusvaikuttavien palvelujen kehittämisessä. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja 63/2018. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 1.10.2022. Saatavissa https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/terveys_ja_hyvinvointiteknologian_mahdollisuudet_verkkoversio.pdf
LAB. 2022. KOHTI – kotona asumista ja hoitotyötä tukeva teknologia. Hanke. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kohti-kotona-asumista-ja-hoitotyota-tukeva-teknologia
Talvitie-Lamberg, K., Silvennoinen, M., Ala-Kitula, A., Kärkkäinen, S., Tyrväinen, P., Kuoremäki, R., Kinnunen, P., Munnukka, J., Allonen, S., Puhilas, P. & Vähäkainu, P. 2018. Tekoälyn soveltaminen terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa. Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologian tiedekunnanjulkaisuja. 54/2018. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/tekoalyn_soveltaminen_terveydenhuollossa_ja_hyvinvoinnissa.pdf
