Nykyään on tarjolla sovinnollisia riidanratkaisumenetelmiä vaihtoehtona oikeudenkäynnille. Tämä artikkeli käsittelee tuomioistuinsovittelua ratkaisuna perheoikeudelliseen riitatilanteeseen. Tuomioistuinsovittelu on lähtökohtaisesti vapaamuotoisempi kuin oikeudenkäynti. Tuomioistuinsovittelun kautta on mahdollista löytää sovinto lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa riita-asiassa.
Tuomioistuinsovittelun lähtökohdat
Laki riita-asioiden sovittelusta tuomioistuimissa tuli voimaan 1.1.2006. Vuonna 2011 uudistettu tuomioistuinsovittelu on kokonaan uusi instituutio suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Tämän järjestelmän myötä̈ siviiliasian käsittely voidaan nykyään keskeyttää ja siirtää soviteltavaksi. (Ervasti 2013, 49.)
Yleisissä tuomioistuimissa voidaan sovitella hakemus- ja riita-asioita. Lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta tai elatusta koskevia riita-asioita voidaan sovitella tuomioistuinsovittelussa. Sovittelu on vapaaehtoista, joten sovittelun aloittamiseen tarvitaan kaikkien riidan osapuolten suostumus. Sovittelu edellyttää, että kyseinen riita-asia soveltuu sovittelussa käsiteltäväksi. Tuomioistuin tekee päätöksen sovittelun aloittamisesta. (Tuomioistuinlaitos 2022.)
Tuomioistuinsovittelun toteutus
Opinnäytetyössä avataan tapaustutkimuksen kautta tuomioistuinsovittelun vaiheita ja rooleja tuomioistuinsovittelun käytännön toteutuksessa. (Pellikka 2022.) Tuomioistuinsovittelun sovittelijana toimii tuomioistuinsovittelun menetelmään perehtynyt tuomari. Lapsioikeudellisissa tilanteissa sovittelussa on mukana lapsen kehitykseen ja kasvuun sekä perhetilanteisiin erikoistunut erityisasiantuntija-avustaja. Riidan osapuolet voivat halutessaan ottaa tilaisuuteen mukaan oikeusavustajan. (Tuomioistuinlaitos 2022.)
Sovitteluun kuuluu valmistelu-, aloitus-, selvittely-, neuvottelu-, ja päätösvaihe. Sovittelun selvittelyvaiheessa sovittelijan tarkoitus on selvittää asian taustoja, riidan syitä ja osapuolten intressejä asiassa. Sovittelu etenee pääasiassa kaikkien läsnä ollessa käytävin keskusteluin, mutta tarpeen mukaan sovittelija voi keskustella osapuolten kanssa myös erikseen. Jos sovittelu onnistuu ja sovinto syntyy, se voidaan vahvistaa sovittelijan toimesta sovintosopimukseksi. Vahvistettu sopimus rinnastuu tuomioistuimen päätökseen ja on täytäntöönpanokelpoinen. (Tuomioistuinvirasto 2022.)
Tuomioistuinsovittelun edut
Tuomioistuinsovittelun edut verrattuna pitkäkestoiseen ja kalliiseen oikeudenkäyntiin ovat merkittävät. Vanhempien sovinto edesauttaa lapsen hyvinvointia ja mahdollistaa lapsen suhteen säilymisen molempiin vanhempiin. (Tuomioistuinvirasto 2022.) Tuomioistuinsovittelun etuja oikeudenkäyntiin verrattuna ovat kustannustehokkuus, nopeus, asianosaisten vaikutusmahdollisuudet sovinnon sisältöön ja juuri kyseisen perhetilanteen ratkaisemiseen.
Vanhempien väliset pitkittyneet riidat ovat riskitekijä lapsen suotuisan kehityksen kannalta. Sen vuoksi eroon liittyvien huolto- ja tapaamisoikeudellisten riitojen ratkaiseminen sovinnollisesti on erityisen tärkeää. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa laissa sovinnollisuuden tavoite näkyy vanhempien yhteistyön merkityksessä sovittaessa lapsen huolto- ja tapaamisoikeudellisista asioista. (Aaltonen 2015, 25–26.)
Kirjoittajat
Anni Pellikka opiskelee tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulussa ja suuntautuu juridiikkaan.
Jarmo Kemppinen, yritysjuridiikan KTM, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa juridiikan lehtorina.
Lähteet
Aaltonen, A-K. 2015. Huoltoriitojen sovittelu tuomioistuimessa. Kauppakamari.
Ervasti, K. 2013. Uusi tuomioistuinsovittelulaki. Liettua: Talentum Media Oy. Ervasti, K & Nylund, A. 2014. Konfliktinratkaisu ja sovittelu. Porvoo: Edita.
Pellikka, A. 2022. Tapaamisoikeus ja tuomioistuinsovittelu – Miten tuomioistuinsovittelu toteutetaan tapaamisoikeudellisissa riidoissa? Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Liiketalouden koulutusohjelma, juridiikka. Lappeenranta. Viitattu 22.11.2022. Saatavissa
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125425
Tuomioistuinlaitos. 2022. Sovittelu. Viitattu 22.11.2022. Saatavissa https://oikeus.fi/tuo- mioistuimet/fi/index/asiat/riita-asiat/sovittelu.html
Tuomioistuinvirasto. 2022. Huoltoriidan sovittelu tuomioistuimessa. Viitattu 22.11.2022. Saatavissa http://www.stat.fi/til/rasov/index.html
