Jos haluaa perustaa hyväntekeväisyysjärjestön, joka kerää yli 100 miljoonaa dollaria vuodessa syöpätutkimukseen, niin todennäköisin ajatus on tehdä liiketoimintasuunnitelma toiminnoista, kuluista sekä tuloista. Kuitenkin saman voi tehdä toisella tapaa, kuten Movember-liikkeestä tiedetään.
Vuoden 2003 marraskuussa australialaiset kaverukset keksivät huvikseen kasvattaa muodista pois menneet kalapuikkoviikset ja saivat mukaan 30 kaveria luvaten, että komeimmat ja kauheimmat palkitaan. Tempaus huomattiin; yhtä viiksiniekkaa ei työnantaja päästänyt asiakastapaamisiin. Kaverukset etsivät järkevää syytä viiksien kasvattamiselle ja löysivät sen eturauhassyövän näkyväksi tekemisestä. Australian suurin syöpäjärjestö ei konservatiivisena oikein syttynyt idealle. Kuitenkin 400 miestä lähti mukaan Movember-liikkeeseen, ja heidän ansiostaan järjestö sai historiansa suurimman yksittäisen lahjoituksen. Liike laajeni globaaliksi keräten seitsemän vuotta aloittamisensa jälkeen 450 000 osallistujaa sekä eturauhassyöpätutkimukselle 77 miljoonaa dollaria.
Sami Paju puhui LAB Paja II -hankkeen webinaarissa 24.11.2022 kokeilevasta kehittämisestä kertoen esimerkkinä Movember-ilmiön. Kaikessa kehittämisessä on riskejä ja epävarmuutta, ja kokeileminen on tapa hallita niitä. Kokeilemalla haetaan suuntaa, jossa kriittisiä olettamuksia voidaan todentaa tai kumota aikaisessa vaiheessa jolloin kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi. (Paju 2022.)
Mitä eroa on kokeilulla ja pilotilla?
Pilotin on tarkoitus varmistaa, että kaikki sujuu kuten on suunniteltu. Kokeilu taas voi epäonnistua, ja siitä saatu tieto voi vaikuttaa oleellisesti kehitettävään ideaan ja sen etenemiseen (Paju 2022).
Hyvässä kokeilussa on ongelma tai tavoite, miksi jotakin tehdään ja idea, miten se toteutetaan. Kokeilun hypoteesina on, mitä kokeilusta odotetaan seuraavan tulevaisuudessa. Hyvässä kokeilussa kerätään palautetta opitusta, ja tieto käydään läpi ja sovelletaan käyttöön.
Nykyisessä nopeasti muuttuvissa maailmantilanteessa suunnitteluissa on huomattavia epävarmuustekijöitä. Tästä syystä perinteisesti suunnittelemalla kehittäminen ei ole välttämättä paras tapa toimia. Suunnittelussa on mahdollisuus toimia pitkään mielikuvien maailmassa, kun taas kokeileminen vaatii nopeaa asiakaskontaktin luomista ja keskeneräisten ideoiden testaamista käytännössä. Nopeat kokeilut todennäköisesti siis säästävät aikaa ja rahaa yritykseltä, kun kehitetään uusia toimintamalleja. (Hassi ym. 2015.)
Mahdollisuuksia tällaisiin kokeiluihin yrityksille Päijät-Hämeessä tarjoaa LAB Paja II (LAB 2022). Pajassa pääsee ketterillä kokeiluilla yhdessä asiantuntijoiden ja vertaistensa yrittäjien kanssa yhteiskehittämään juuri omaa liiketoimintaansa.
Kirjoittaja
Minna Tynkkynen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Liiketoiminta-yksikössä TKI-asiantuntijana sekä LAB Paja II -hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
AnthonyArnaud. 2020. Arnaud, A. Konsepti, abstrakti, maalaus. Pixabay. Viitttu 15.12.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/konsepti-abstrakti-maalaus-5183469/
Hassi, L, Maila, R. & Paju, S. 2015. Kehitä kokeillen. Helsinki: Alma Talent.
LAB. 2022. LAB Paja II. Hanke. Viitattu 7.12.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/lab-paja-ii
Paju, S. 2022. Ketterästi kehittäen ja kokeillen. Esitys LAB Paja II -hankkeen webinaarissa. Teams. 24.11.2022
