Kahvia juodaan maailmalla 1500 miljoonaa kupillista päivässä ja venäläiset kuluttavat kahvia keskimäärin 1.8 kg vuodessa, kun vastaava luku Euroopassa on 5.15 kg ja Suomessa huikeat 10 kg (European Coffee federation 2019). Kahvin juonnin sivutuotteena syntyvien kahvinporojen hyödyntämisen eri mahdollisuuksiin päästiin tutustumaan Crea-RE (Creating Aligned Studies in Resource Efficiency) -projektissa. Hanke on saanut tukea Euroopan aluekehitysrahastolta, Interreg Central Balticilta sekä ruotsalaiselta Swedish Institutilta, joka mahdollisti venäläisen partnerin, ITMO Universityn (Pietari), mukana olon. Muut partnerit ovat Ruotsin Gävlen yliopisto, Suomen LAB-ammattikorkeakoulu (Lahti) ja Latvian yliopisto (Riika). Hankkeen aikana vierailtiin jokaisessa yliopistossa. Tänä keväänä oli ITMO-yliopiston isännöintivuoro, jolloin opiskelijat ohjaajineen pääsivät opiskelemassa resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta pietarilaisten yritysten tarjoamien tapaustutkimusten avulla. Crea-RE ja Crea-RE-RU -hankkeiden tärkein tulos on luoda uutta sisältöä opetussuunnitelmiin.
Kahvilaketju Bushen kiertotalouden ratkaisuja
Bushe on pietarilainen nopeasti kasvanut kahvilaketju, jolla on 57 kahvilaa ja oma leipomo. Kahviloissa syntyy kuukausittain isoja määriä kahvinporoja, joille Bushe etsi hankkeen avulla resurssitehokkaita ja kiertotalouden näkökulmasta uusia ratkaisuja.
Opiskelijaryhmämme innovoi ehdotuksia, joiden avulla Bushe voisi tehokkaasti vähentää kahvinporoista syntyvää ruokahävikkiä, ja joiden toteuttamiseen yhtiöllä voisi olla realistisia mahdollisuuksia. Koska Pietarissa ei ole biojätteen erilliskeräystä, ryhmämme vaihtoehtoina olivat kahvinporojen kuivattaminen, niiden käyttäminen muun muassa lannoitteena, sienten kasvualustana tai leivonnassa (kuva 3).
Kahvinporojen kuivattaminen vaatisi melko isoja investointeja ja logistisia ratkaisuja, mutta mahdollistaisi useita erilaisia käyttömahdollisuuksia kuten kahvinporojen käytön energiantuotannossa. On arvioitu, että kahvinporoista valmistetut pelletit ovat lämpöarvoltaan 20 prosenttia korkeammat kuin perinteiset puupohjaiset (Bio-bean 2020). Niitä voidaan hyödyntää myös kosmeettisissa tuotteissa tai astioiden ja tekstiilien tuotannossa (Carrasco Rozas 2017). Puutarhoissa kuluttajat voivat hyödyntää kahvinporoja esimerkiksi ruusujen, alppiruusujen, atsaleojen ja kuusten lannoittamisessa sekä etanoiden torjunnassa. Ne soveltuvat myös hajujen neutralointiin sekä kuluneiden huonekalujen entisöintiin.
Kahvinporojen hyödyntäminen leivonnassa oli mielestämme Bushelle paras ratkaisu, varsinkin kun niitä voitaisiin hyödyntää omassa leipomossa. Kuluttajille uudet kiertotalouden ratkaisut tulee toki tiedottaa ja markkinoida huolellisesti, jotta käyttäytymisen muuttuminen resurssitehokkaampaan suuntaan on mahdollista.
Kirjoittajat
Janne Känel opiskelee toista vuotta liiketaloutta ja matkailua LAB-ammattikorkeakoulussa ja on erityisen kiinnostunut ympäristöasioista.
Lea Heikinheimo, TkT, toimii yliopettajana ja Crea-RE-projektin projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Bio-bean. 2020. The significant value of spent coffee grounds. [Viitattu 1.6.2020]. Saatavissa: https://www.bio-bean.com/news-post/the-significant-value-of-spent-coffee-grounds/
Carrasco Rozas, A. 2017. Sustainable Textile innovations: Coffee Ground fiber. [Viitattu 1.6.2020]. Saatavissa: https://fashionunited.uk/news/fashion/sustainable-textile-innovations-coffee-ground-fibre/2017061624856
European Coffee Federation. 2020. European Coffee Report 2019/2019. [Viitattu 10.6.2020]. Saatavissa: https://www.ecf-coffee.org/publications/european-coffee-report
Linkit
Crea-RE. 2020. [Viitattu 1.6.2020]. Saatavissa: https://creareproject.wordpress.com/
Toimisto Bushe. 2020. Bushe. [Viitattu 1.6.2020]. Saatavissa: https://bushe.ru/
Kuvat
Kuva 3. Unefäldt, K., Känel, J., Barth, S., Krasilnikov, A., Liepa, S. & Unefäldt, K. 2020. Case study – Bushe – how to reuse coffee grounds. Crea-RE-RU. Online seminar 29.4.2020.
