LAB-ammattikorkeakoulu aloitti rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajakoulutuksen maaliskuussa 2024. Koulutuksen tavoitteena on syventää käsitystä esteettömyydestä ja tarjota tietoa laajasti esimerkiksi aisteihin liittyvistä vammoista. Koulutuksen käytyään osallistujat voivat toimia esteettömyyskartoittajina. Esteettömyyskartoitusten tekoa varten koulutuksessa opetellaan ESKEH-menetelmä ja tehdään harjoitustyönä esteettömyyskartoitus julkiseen kohteeseen, kuten hyvinvointiasemalle, kirjastoon tai liikuntapaikkoihin.
Esteettömyys on yksi vammaisyleissopimuksen läpileikkaavista periaatteista. Esteettömyys on ihmisoikeus ja edellytys sille, että vammaiset henkilöt voivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla (Vammaispalvelulaki 2023).
Rakennusten esteettömyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten tarkoitus on edistää ihmisten yhdenvertaisuutta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintoihin, käyttää palveluita, työskennellä, valita asuinpaikkansa ja asua kotonaan. Esteetön rakennus on kaikille käyttäjille toimiva ja turvallinen (Kilpelä 2019).
Esteettömyydestä on säädetty lailla. Valtioneuvoston asetus rakennusten esteettömyydestä (241/2017) antaa lainsäädännöllisen minimitason, mikä vaaditaan, kun rakennetaan uusia asuinrakennuksia ja osittain kun korjataan vanhaa. RT-kortisto ohjaa esteettömien rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa.
Esteettömyys edistää meidän kaikkien arkea
Esteettömyys edistää kaikkien arjen sujuvuutta. On arvioitu, että jopa 27 % eurooppalaisista tarvitsee jossain vaiheessa esteettömiä palveluita. Väestön ikääntyessä esteettömien palveluiden tarve tulee lisääntymään. Keskeistä kuitenkin on se, että monelle esteettömyys ei ole tilapäinen hetki elämässä, vaan esteettömyys on ehto liikkumiselle ja osallistumiselle.
Esteettömyyskartoittaja voi edistää esteettömyyttä jakamalla omaa osaamistaan, tekemällä esteettömyyskartoituksia ja toimenpidesuosituksia esimerkiksi toiminimen turvin, olemalla mukana asiantuntijana uusia rakennuksia tai asuinalueita suunniteltaessa tai kehittämällä esteettömiä palveluita.
Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajakoulutuksessa tarkastellaan myös akustiikkaa, valoa ja varjoja, opasteita, puhdasta sisäilmaa sekä kontrasteja. Nämä kaikki voivat joko muodostaa esteen osallistumiselle ja liikkumiselle tai sitten vahvistaa ihmisen osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia.
Kirjoittaja
Harri Sarjanoja toimii esteettömyysasiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja kouluttaa esteettömyyskartoittajia.
Lähteet
Kilpelä, Niina. 2019. Esteetön rakennus ja ympäristö. Ympäristöministeriö. Viitattu 25.3.2024. Saatavissa https://ym.fi/-/uusi-opas-antaa-valineet-esteettomaan-rakentamiseen
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä 241/2017. Finlex. Viitattu 25.3.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170241
Vammaispalvelulaki. 2023. Finlex. Viitattu 25.3.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230675
