Media-ala on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävässä murroksessa. Perinteisten mediakanavien rinnalle on vakiintunut joukko sosiaalisen median kanavia. Nyt mukaan soluttautuvat myös moninaiset tekoälysovellukset ja -sisällöt. Miten tämä haastaa ammattikorkeakoulujen henkilöstöä ja opiskelijoita?
Sisältövirta vaatii käyttäjiltä kriittistä tulkintaa
Viime aikoina on kohistu Aamulehdessä julkaistuista väritetyistä journalistisista sisällöistä (mm. Hankaniemi & Alste 2024). Samalla tekoälyn yleistyminen nostaa mediakeskusteluun monia uusia avauksia (esim. Raeste 2024). Keskustelun yhteydessä on noussut esiin sekä sisällön hyödyntäjän ja käyttäjän, sekä sisällön tuottajien näkökulmat.
Käyttäjän näkökulmasta kyse on pitkälti oppimisesta ja tottumuksesta. Median käyttäjät oppivat ja tottuvat tietynlaiseen sisältöön, mikä muokkaa omalta osaltaan myös mediasisältöjä kohtaan muodostuvia odotuksia. Miten toimia, kun sisältötulva on monimuotoinen ja tietoa sisällön luotettavuudesta ei aina ole saatavissa? Entä miten tekoälyyn pitäisi suhtautua, sillä se toimii samaan aikaan sisällön tuottajana, että sisältöjen hyödyntäjänä?
Ammattikorkeakoulut ja mediasisällöt
Perinteisen median käyttäjät ja modernien sähköisten kanavien, mukaan lukien sosiaalisen median ja tekoälyn luomien sisältöjen hyödyntäjät, tarvitsevat kriittistä (media)lukutaitoa. Näin erilaisten sisältöjen tulkinta ja arvottaminen on mahdollista. Opetushallitus (2022) korostaa mediaosaamista, mutta lähinnä alemmilla koulutusasteilla. Ammattikorkeakouluissa medialukutaito ei ole osa kaikkien opetusalojen opetussuunnitelmaa.
Medialukutaito nousee julkiseen keskusteluun muun muassa journalistin ohjeiden tulkintojen sekä Julkisen sanan neuvoston tekemien päätösten yhteydessä. Arjessa muiden sisältöjen ja erityisesti tekoälyn yhteydessä keskustelu on vielä varsin jäsentymätöntä.
Kun pohditaan ammattikorkeakouluopintoja ja sisällön tuotannon moninaista murrosta, tulisi kriittisen medialukutaidon rooli nostaa opinnoissa tärkeämpään rooliin. Kyseessä on kansalaistaito, mutta tulevaisuudessa yhä useammin myös ammattitaito. Ammattitaito, jonka osaaminen vaatii jatkuvaa harjoittelua ja ylläpitämistä sekä kehittämistä, erityisesti, kun sisältöjä pursuava mediakenttä on vahvassa murroksessa.
Sisällöntuottajien vastuu on kestävää liiketoimintaa
Perinteisesti, ja hyvästä syystä, luotettava media erottaa toisistaan kaupallisen ja journalistisen sisällön. Journalistin ohjeet (Julkisen sanan neuvosto 2024) antavat puitteet alan itsesääntelylle. Tekoäly- ja sosiaalisen median sisällöiltä vastaava avoimuuteen perustuva itsesääntelykäytäntö puuttuu. Pelkkä itsesääntely ei hajanaiseen sisällön tuotantokenttään oletettavasti tuota riittävää ratkaisua. Myös lainsäädännön luominen on tärkeää. Mahdollisia muitakin keinoja tulisi aktiivisesti kokeilla.
Digitaalisten alustojen, tekoälyn ja sosiaalisen median yleistyminen sekä mahdollistaa että haastaa luotettavaa tiedonvälitystä. Luotettavan tiedonvälityksen näkökulmasta käyttäjäkeskeisyyden merkitystä tulisi entisestään korostaa. Kaikille mediatoimijoille olisi eduksi kantaa vastuunsa ja pitää käyttäjänsä informoituina. Tämä on vastuullista ja kestävää liiketoimintaa, joka ylläpitäisi koko ekosysteemimme elinvoimaisuutta.
Samalla tulee muistaa kehittää ammattitaitoisia osaajia työelämän tarpeisiin niin, että he osaavat tulkita kriittisesti sekä työkaluja että sisältöjä. Ammattikorkeakouluille tämä olisi varsin luonteva tehtävä muiden tehtävien ohella.
Kirjoittaja
Markus Kräkin toimii johtamisen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä, erityisalueinaan kompleksisuuden johtaminen, strateginen päätöksenteko ja työyhteisösimulaatioihin pohjautuva osallistava oppiminen.
Lähteet
geralt. 2021. Altmann, G. Kuvake, digitaalinen, verkkoon. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/kuvake-digitaalinen-verkkoon-6798769/
Hankaniemi, A. & Alste, M. 2024. Aamulehti palkkaa ulkoisen selvityshenkilön tutkimaan Matti Kuuselan jutut: Epäillään keksityistä sitaateista. Yle.fi. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20080835
Julkisen sanan neuvosto. 2024. Journalistin ohjeet. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://jsn.fi/journalistin-ohjeet/
Opetushallitus. 2022. Mediaosaaminen. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/mediaosaaminen
Raeste, J-P. 2024. Taistelu tietomassoista. HS.fi. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://www.hs.fi/talous/art-2000010345611.html
