VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara (2020) listaa tuoreessa julkaisussaan ”Eksponentiaalisen toivon lista” viisi alaa, joilla Suomi voi toimia tulevaisuudessa suunnannäyttäjänä. Yhtenä näistä on materiaalienkäytön optimointi. Vasara lähestyy sitä materiaaliteknisten innovaatioiden kautta, kun taas LABin toteuttamassa sMARTTA-hankkeessa lähestymme samaa aihetta yritysten omien toimintamallien ja -tapojen kehittämisen kautta. Tavoitteina molemmilla on mm. materiaalinkäytön ja hukan minimointi.
Miksi materiaalinkäytön optimointi on yrityksille tärkeää?
Ilmastonmuutoksen uskotaan olevan tulevaisuudessa myynnin ja markkinoinnin muutoksen määrittävä tekijä ja tekevän saman, minkä globalisaatio ja digitalisaatio tekivät aikaisempina vuosikymmeninä. Nykyinen ilmastonmuutoskeskustelu on jo kyseenalaistanut halpatuotannon. Sen todelliset kustannukset jäävät lähes aina ympäristön, alihankintaketjun ja työntekijöiden maksettavaksi. Tulevaisuudessa tulee ajatella yrityksen ja asiakkaan parhaan lisäksi myös sitä, mikä on planeetalle parasta. (Lilleberg & Mattila 2020)
Mikä on yritysten vastuu ympäristölleen?
Yrityksillä on kolme keskeistä kysymystä, joita he joutuvat kysymään itseltään suhteestaan ympäröivään maailmaan (Hawken 1993).
- Mitä otamme?
- Mitä tuotamme?
- Minkä hinnan siitä muilla maksatamme?
Näistä ensimmäinen kysymys viittaa siihen, mitä materiaaleja, raaka-aineita ja muita resursseja yritys tuotannossaan käyttää. Toinen puolestaan siihen, millaisia tuotteita ja palveluja se näiden avulla tuottaa. Kolmas kysymys viittaa taas siihen, millaisen laskun yritys jättää toiminnallaan muiden tahojen, kuten toisten yritysten, yhteiskunnan ja sen asukkaiden sekä luonnon maksettavaksi. Toki yritys joutuu niistä maksamaan itsekin. Tämä hintalappu koostuu päästöistä, jätteistä ja mahdollisesta luonnon turmelemisesta sekä myös yrityksen tuottamasta hukasta ja hävikistä.
Miten optimoida materiaalien käyttöä?
Yksi tehokkaimmista keinoista yritykselle päästä kiinni omiin hukkiin ja hävikkeihin ja siten optimoida materiaalien käyttöä on materiaalikatselmuksen tekeminen. Se on systemaattinen menetelmä, jolla päästään kiinni niin näkyviin kuin piileviin hukan ja hävikin juurisyihin. Katselmuksen tuloksena on hintalappu hävikille ja konkreettisia ehdotuksia, joilla yritys voi tehostaa raaka-aineiden käyttöään. Useinkaan toimenpiteet eivät vaadi investointeja vaan hyviä tuloksia saavutetaan jo yrityksen omia toimintamalleja ja -tapoja kehittämällä. Katselmuksia tekevät Motivan valtuuttamat materiaalikatselmoijat. Katselmuksen tekemiseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin voi hakea tukea Business Finlandilta.
Materiaalikatselmuksen avulla yritys itsenäisesti kehittää toimintaansa ja parantaa kannattavuuttaan – kasvattamatta liikevaihtoaan. Materiaalienkäytön optimoinnista hyötyvät niin yritys itse, sen asiakkaat kuin ympäristökin. Win – win – win!
Kirjoittaja
Kimmo Heponiemi toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja sMARTTA-hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
Hawken, P. 1993. The Ecology of Commerce. Harper Business. Revised Edition. New York. USA.
Lillberg, P. & Mattila, R. 2020. Kestävä markkinointi. Alma Talent. Helsinki
Vasara, A. 2020. Eksponentiaalisen toivon lista. VTT. [Viitattu 6.7.2020]. Saatavissa: https://www.vttresearch.com/sites/default/files/2020-07/VTT_eksponentiaalisen_toivon_lista_Antti_Vasara.pdf
Linkit
Vasara, A. 2020. Eksponentiaalisen toivon lista. VTT. [Viitattu 6.7.2020]. Saatavissa: https://www.vttresearch.com/sites/default/files/2020-07/VTT_eksponentiaalisen_toivon_lista_Antti_Vasara.pdf
Motiva Oy. 2020. Materiaalikatselmukset. [Viitattu 6.7.2020]. Saatavissa: https://www.motiva.fi/ratkaisut/materiaalitehokkuus/materiaalikatselmukset
Business Finland. 2020. Materiaalikatselmus. [Viitattu 6.7.2020]. Saatavissa: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/materiaalikatselmus/
Kuvat
KUVA 1. Rezvan, A. Cut-off Saw Cutting Metal With Sparks. [Viitattu 25.9.2020]. Saatavissa: https://www.pexels.com/photo/action-artisan-burnt-construction-1145434/
