Puhutaanko liikunnan vaikutuksista aivoterveyteen riittävästi terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotolla? Säännöllinen liikunta hidastaa aivojen vanhenemista ja kutistumista sekä vaikuttaa hermoston toimintaan ja sitä kautta kehon ja mielen hyvinvointiin. Liikunnalla on tärkeä vaikutus kipuun, stressiin, keskittymiskykyyn ja muistiin. On tutkittu, että fyysisesti aktiivisten ihmisten aivot työskentelevät tehokkaammin. Liikunta hidastaa ikääntymisen aiheuttamia prosesseja aivoissa. (Fox ym. 2022, 6–7.)
Säännöllinen, kohtalaisen rasittava liikunta lisää aivoperäisen kasvutekijän (brain-derived neurotrophic factor, BDNF) valmistumista. BDNF vahvistaa aivosolujen välisiä kytköksiä ja suojaa aivoja esimerkiksi hapenpuutteelta ja matalalta verensokerilta. BDNF on oppimisen ja muistin kannalta tärkeä ainesosa, jota voidaan lisää liikunnalla. Aivojen muistikeskus eli hippokampus alkaa kutistua 25 vuoden iästä eteenpäin prosentin vuodessa. Tutkimukset osoittavat, että reippaasti kolmesti viikossa 40 minuutin ajan kävelevät ihmiset kasvattavat hippokampustaan kaksi prosenttia vuodessa ja siten hidastavat aivojensa kutistumista. (Erickson ym. 2011, 3021.) Liikunnan avulla pidetään aivot nuorina ja hidastetaan niiden iänmukaista pienenemistä (Machperson ym. 2017, 147; Di Liegro ym. 2019, 5–6).
Liikunta on yhteydessä kehon stressijärjestelmään ja siten kokonaiskuormitukseen. Säännöllinen liikunta kasvattaa otsalohkon ja mantelitumakkeen välistä yhteyttä, jolloin resilienssi stressiä kohtaan paranee eli hermosto sietää paremmin ulkopuolelta tulevia ärsykkeitä ja kuormitustekijöitä. (Hansen 2017, 36–37.)
Liikunta vaikuttaa positiivisella tavalla kipuun. Pienikin liikunnan lisääminen aikaansaa mielihyvää ja helpottaa kipua. Inaktiivisuuden on todettu lisäävän ja ylläpitävän kroonista kipua. Lisäksi aktiiviset ja muutenkin terveelliset elämäntavat omaavat ihmiset kokevat ylipäätään kivun pienempänä. (De la Corte-Rodriguez ym. 2024, 12–13.) On myös tärkeä huomioida psykososiaaliset tekijät kivun taustalla. Fyysisellä kivulla ja sosiaalisella kivulla on paljon yhtäläisyyksiä niin geneettisesti, hormonaalisesti, tulehduksellisesti kuin aivojen aktivaatiotasolla. Epämiellyttävät tunteet, henkinen kärsimys ja fyysinen kipu koetaan samalla aivoalueella. Sosiaalinen ahdistus, eriytyminen tai tuen puute saattavat alentaa kipuherkkyyttä. (Luomajoki 2020, 438.)
Aivoterveysvaikutukset puheeksi terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla
Aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutuksessa tehdyn kehittämistehtävän tarkoituksena oli lisätä tietoa liikunnan aivoterveysvaikutuksista perusterveydenhuollossa fysioterapian suoravastaanottoa tekeville fysioterapeuteille. Kehittämistehtävänä laadittiin tutkimuksiin perustuva luento, jotta terveydenhuollon ammattilaiset osaavat ohjata asiakkailleen tutkittua tietoa liikunnan aivoterveysvaikutuksista.
Fysioterapeutin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeä edistää asiakkaidensa aivoterveyttä. Liikunta on yksi oiva keino, jota voidaan hyödyntää aiempaa enemmän.
Kirjoittajat
Eveliina Alanko (ft) työskentelee Harjun terveydessä fysioterapian palveluesihenkilönä ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutuksessa. Hänen sydäntään lähellä ovat luonnossa liikkuminen ja luonnon hyvinvointivaikutukset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja aivoterveyteen.
Päivi Kousa (th YAMK, AmO, tth) työskentelee LABin hyvinvointiyksikössä lehtorina ja toimii aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksen vastuuopettajana. Hänen mielenkiintonsa kohteena on aivoterveys, työkyvyn tuki ja työhyvinvointi.
Sari Soutukorva (TtM, AmO, ft, väitöskirjatutkija) työskentelee LABin hyvinvointiyksikössä lehtorina ja ohjaa aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtäviä. Hän on kiinnostunut työelämän tutkimisesta ja kehittämisestä sekä aivoterveyden edistämisestä läpi elämänkaaren.
Lähteet
De la Corte-Rodriguez, H., Roman-Belmonte, J.M., Resino-Luis, C., Madrid-Gonzalez, J. & Rodriguez-Merchan, E.C. 2024. The Role of Physical Exercise in Chronic Musculoskeletal Pain: Best Medicine—A Narrative Review. Healthcare. 12, (2). Viitattu 16.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/healthcare12020242
Di Liegro, C.M., Schiera, G., Proia, P. & Di Liegro, I. 2019. Physical Activity and Brain Health. Genes (Basel). 10 (9), 720–760. Viitattu 16.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/genes10090720
Erickson, K.I., Voss, M.W., Prakash, R.S., Basak, C., Szabo, A., Chaddock, L., Kim, J.S., Heo, S., Alves, H., White, S.M., Wojcicki, T.R., Mailey, E., Vieira, V.J., Martin, S.A., Pence, B.D., Woods, J.A., McAuley, E. & Kramer, A.F. 2011. Exercise training increases size of hippocampus and improves memory. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America. 108 (7), 3017–3022. Viitattu 16.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1073/pnas.1015950108
Fox, F.A.U., Diers, K., Lee, H., Mayr, A., Reuter, M., Breteler, M.M.B. & Aziz, N.A. 2022. Association Between Accelerometer-Derived Physical Activity Measurements and Brain Structure: A Population-Based Cohort Study. Neurology. Vol. 99(11), e1202-e1215. Viitattu 16.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1212/WNL.0000000000200884
Hansen, A. 2017. Aivovoimaa ‒ Näin vahvistat aivojasi liikunnalla. Tukholma: Bonnier Fakta.
Luomajoki, H. 2020. Ammattilaisen kipukirja. Lahti: VK-kustannus Oy.
MabelAmber. 2018. Love, couple, outdoors. Pixabay. Viitattu 16.9.2024. Saatavissa https://pixabay.com/photos/love-couple-outdoors-romance-man-3694475/
Macpherson, H., Teo, W-P., Schneider, L.A. & Smith, A.E. 2017. A Life-Long Approach to Physical Activity for Brain Health. Frontiers in aging neuroscience. Vol. 9 (147). Viitattu 16.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fnagi.2017.00147
