Varhaiskasvatuksen tavoitteena on toimia lapsen huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi. Varhaiskasvatuksen on tuettava huoltajaa kasvatustyössä. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018 §3.) Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön toteuttamisen vastuu on varhaiskasvatuksen järjestäjällä. Yhteistyön peruspilarina pidetään vuorovaikutteisuutta. Huoltajien kanssa tulee jakaa päivittäisiä havaintoja, joissa kannustava ilmapiiri on merkityksellisessä roolissa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, 35‒36.)
YAMK-opinnäytetyönä (Laurila 2022) toteutetun kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää Kouvolan kaupungin varhaiskasvatusta vastaamaan paremmin sen asiakkaina olevien perheiden tarpeisiin. Tavoitteena oli luoda varhaiskasvatuksen perheohjauksen malli. Opinnäytetyön tulosten mukaan varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajat kaipaavat vanhemmuutensa tueksi ja perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi varhaiskasvatuksen ammattilaisilta ymmärrystä, ohjausta ja neuvontaa sekä perheiden välistä yhteisöllisyyttä tukevia tapahtumia. (Laurila 2022, 28.) Aito ja kiireetön kohtaaminen on merkittävä kokemus keskustelutuen saamisen näkökulmasta. (Rautio 2016, 116.) Huoltajien toive kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta viittaa siihen, että aitoa, asiakaslähtöistä kohtaamista ei ole kyetty toteuttamaan.
Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin kuuluu henkilöstön ja huoltajien välinen arvostava vuorovaikutus (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, 31). Huoltajat kokevat, että toimiva keskusteluyhteys varhaiskasvattajien kanssa edistää perheen hyvinvointia ja tukee vanhemmuutta. Huoltajille on tärkeää tulla kuulluksi oman lapsensa asioissa varhaiskasvatuksen arjessa. (Laurila 2022, 28.) Arjen kohtaamisissa huomatuksi, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen luo vahvan pohjan vanhemmuuden ja perheen hyvinvoinnille (Hakulinen 2019, 25).
Yhteisöllisyys tukee vanhemmuutta
Yhteisöllisyydestä haetaan lohtua hankalissa tilanteissa, ja yhteisö nähdään lähes poikkeuksetta positiivisena asiana. (Nivala & Ryynänen 2019, 129.) Yhteisöt mahdollistavat osallisuuden kokemuksen, joka on syrjäytyneisyyden ja eristyneisyyden vastavoima (Mehtola 2013, 7). Vanhemman jaksamisen kannalta sosiaalisen tuen merkitys on suuri. Sosiaalisen tuen kokemuksen pohja on sosiaaliseen yhteisöön kuulumisessa, ja se toimii parhaiten samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kesken. (Koskela & Pusa 2014, 46.)
Huoltajien toiveena on saada enemmän kontakteja toisiin lapsiperheiden vanhempiin. Sosiaaliset suhteet toimivat ennaltaehkäisevänä tukena auttaen vanhempia jaksamaan arjessa. (Jokinen 2019, 7.) Varhaiskasvatuksessa tulisi satsata huoltajien välisten vertaissuhteiden vahvistamiseen ja perheiden keskinäisen yhteisöllisyyden tukemiseen toteuttamalla perheille yhteisöllisiä tapaamisia, joissa huoltajat ja perheet voivat kohdata toisiaan. Tämä vahvistaisi vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia.
Kirjoittajat
Marika Laurila valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta sosionomi YAMK -tutkinnosta lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori.
Lähteet
Hakulinen, T. 2019. Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa. Teoksessa Hakulinen, T., Laajasalo, T. & Mäkelä, J. (toim.) 2019. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. OHJAUS 9/2019. Viitattu 27.11.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138389/URN_ISBN_978-952-343-357-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y 20-29.
Jokinen, L. 2019. Vanhemmuuden varhainen tukeminen ja ohjautuminen tuen piiriin. Asiakasymmärrys kolmesta kunnasta Keski-Suomessa. SOS-Lapsikylä. Viitattu 27.11.2022. Saatavissa https://www.sos-lapsikyla.fi/wp-content/uploads/2021/01/Vanhemmuuden_varhainen_tukeminen_ja_ohjautuminen_tuen_piiriin_2018.pdf
Koskela, A. & Pusa, K. 2014. Kuin toinen olohuone tai leikkihuone meille. Rovaniemen avoin päiväkoti perheiden tukena. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto, kasvatustiede. Viitattu 27.11.2022. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/59664/Koskela.Anu%20%26Pusa.Kaisa.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Laurila, M. 2022. ”Henkilökohtainen, rauhallinen aika jossa olisi ohjausta ja neuvontaa”. Varhaiskasvatuksen perheohjauksen malli Kouvolan kaupungille. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125616
Mehtola, S. 2012. Vertaisuus ja osallisuus. Teoksessa Ojuri, A. (toim.) Vertaisryhmä. Väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen. Ensi- ja turvakotien liiton käsikirja. Viitattu 27.11.2022. Saatavissa https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/vertaisryhma_v__kivaltaa_kokeneiden
Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus.
Rautio, S. 2016. Neuvolan perhetyö vanhemmuuden varhaisena tukena ja yhteistyönä. Väitöskirja. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 550. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 27.11.2022. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49289/978-951-39-6578-5_vaitos23042016.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Finlex. Viitattu 27.11.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2022. Opetushallitus. Määräys OPH-700-2022. Viitattu 27.11.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatussuunnitelmien-perusteet
