Sydämen vajaatoiminta on huonoennusteinen, etenevä oireyhtymä, joka on seurausta muusta sydämeen vaikuttavasta sairaudesta. Se muodostaa kansanterveydellisen haasteen huonontamalla potilaiden elämänlaatua sekä lisäämällä sairastavuutta ja kuolemia. Sydämen vajaatoiminta kuormittaa myös terveydenhuoltoa, koska potilaiden määrä on suuri ja hoidon kustannukset korkeat. (Ukkola-Vuoti ym. 2023.)
Toistuvat osastohoitoa vaativat pahenemisvaiheet ovat sydämen vajaatoiminnassa tyypillisiä (Sydämen vajaatoiminta 2023), ja jokainen osastohoitoa vaativa pahenemisjakso lisää merkittävästi hoidon kustannuksia. (Ukkola-Vuoti ym. 2023.) Pahenemisvaiheet eivät kuitenkaan yleensä tule yllättäen, joten niiden ehkäiseminen voisi olla mahdollista. Ehkäisemällä pahenemisvaiheita voitaisiin vähentää sydämen vajaatoiminnan pahenemisesta johtuvien osastohoitojen määrää. (Ukkola-Vuoti 2023.)
Sydänhoitaja potilaan omahoidon ja seurannan tukena
Sydämen vajaatoiminnan hoito koostuu elintapaohjauksesta, lääkehoidosta ja joissain tapauksissa laite- ja kirurgisesta hoidosta (Lassus & Lommi 2024), ja sen tulee perustua potilaalle yksilöllisesti tehtyyn hoitosuunnitelmaan (Sydämen vajaatoiminta 2023.)
Omahoito ja seuranta ovat keskeinen osa hoitoa, ja niissä onnistuminen edellyttää, että potilaalla on riittävät tiedot ja taidot sairautensa hoitamiseksi, sekä terveydenhuollon ammattilaisen tuki. (Hekkala & Vaaraniemi-Junnila 2023.) Olennaista on, että potilas oppii tunnistamaan vajaatoiminnan pahenemisen oireet ajoissa, jolloin hoidon tehostamisella voidaan välttyä sairaalahoidolta ja nopeuttaa palautumista pahenemisvaiheesta (Sydämen vajaatoiminta 2023.)
Kokeneen sairaanhoitajan toteuttama palveluohjaustyyppinen toiminta vähentää sairaalahoitojaksoja ja kuolleisuutta sydämen vajaatoimintapotilailla. Palveluohjauksen elementtejä ovat koulutukselliset interventiot, kotikäynnit, suunniteltu puhelinseuranta ja potilaan mahdollisuus olla yhteydessä hoitajaan tarvittaessa, omahoidon ohjaus liikuntaan ja ravitsemukseen liittyen sekä painon seuranta ja lääkityksen tehon arvioiminen. (Sydämen vajaatoiminta 2023; Hekkala 2019.)
Perusterveydenhuollossa potilaan seuranta voi tukeutua enimmäkseen sydänpotilaiden hoitoon koulutettuihin sairaanhoitajiin. (Lassus & Lommi 2024.) Myös sairaalahoidosta kotiutuessa sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan seuranta ja koulutus vajaatoimintahoitajan toteuttamana on tehokas keino vähentää sairaalahoitoja (Ukkola-Vuoti ym. 2023.)
Sydänhoitajan resurssi tehokkaampaan käyttöön
Hyvinvointialueella kahdella terveysasemalla on parin vuoden ajan toiminut pienimuotoinen sydänhoitajan ja sisätautilääkärin yhteistyö sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidossa. Sydänhoitajan toimenkuvaa ei ole kuitenkaan tarkemmin määritelty, eikä toiminta tavoita kuin hyvin pienen osan vajaatoimintapotilaista, jotka siitä voisivat hyötyä.
Kehittämistyön tarkoituksena oli selkeyttää ja kehittää sydänhoitajan toimenkuvaa sekä tuottaa ohje toimimaan vastaanoton runkona sydänhoitajalle ja ohjeena lääkäreille ja muulle henkilökunnalle ohjausta varten. Ohje kuvaa sydänhoitajan toimenkuvan ja kontrollien ja ohjauksen keskeiset sisällöt suosituksiin perustuen sydämen vajaatoimintapotilaan hoidossa sekä toimipaikkakohtaiset ohjeet. Kehittämistyö toteutettiin osana LAB-ammattikorkeakoulun kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutusta.
Sydänhoitajan toimenkuvan määrittäminen osaksi sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoa lisää mahdollisuutta resurssin parempaan hyödyntämiseen sekä tuo sydänhoitajalle varmuutta ja selkeyttä toimimiseen työssään. Sydänhoitajatoiminnan kehittämisen tarve on perusteltavissa niin kustannusvaikuttavuuteen kuin sydämen vajaatoimintapotilaan elämänlaadun parantamiseen tähtäävän toiminnankin näkökulmista.
Kirjoittajat
Jenni Taponen työskentelee hyvinvointialueella kahdella terveysasemalla sydänhoitajana ja osallistuu LAB-ammattikorkeakoulussa kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutukseen
Katja Puhakainen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sairaanhoitajakoulutuksessa sekä vastuuopettajana kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutuksessa.
Lähteet
Hekkala, A-M. 2019. Seuranta kuuluu sydänpotilaan hoitoon. Sydänliitto. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://sydan.fi/fakta/seuranta-kuuluu-sydanpotilaan-hoitoon/
Hekkala, A-M. & Vaaraniemi-Junnila, S. 2023. Suom Lääkäril 2023; 78: e34917. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/sydamen-vajaatoimintaa-sairastavat-jaavat-usein-ilman-kokonaisvaltaista-tukea/
Kaboompics.com. 2020. Sydan, laakari, laaketiede, terveydenhoito. Pexels. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/sydan-laakari-laaketiede-terveydenhoito-5207102/
Lassus, J. & Lommi, J. 2024. Kardiologia. Viitattu 1.10.2024. Saatavissa https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/kar01261
Sydämen vajaatoiminta. 2023. Käypä hoito- suositus, 2023. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 17.9.2024 Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50113#s21
Ukkola-Vuoti, L., Toppila, I., Säävuori, N., Kirjavainen, N., Ukkonen, H., Pentikäinen, M. 2023. Sydämen vajaatoiminnan ilmaantuvuus ja hoidon kustannukset Suomessa vuosina 2012–2019. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2023;139(6):455–62. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2023/6/duo17603?keyword=syd%C3%A4men%20vajaatoiminta
