LAB-ammattikorkeakoulun Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hanke järjestää ilmastonmuutoskävelyitä kuntien työntekijöille ja päättäjille. Tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ratkaisuista. Toukokuussa 2024 hanke järjesti ilmastonmuutoskävelyn Orimattilan Luhtikylän kosteikolle. Paikan päällä kosteikkoa esittelemässä olivat Hämeen ELY-keskuksen ympäristösuunnittelija Elina Sorvali ja Länsi-Orimattilan Metsästäjät ry:n puheenjohtaja Jaakko Mattila.
Orimattilan Luhtikylän kosteikolla luonnon monimuotoisuus- ja vesiensuojeluarvoja
Luhtikylän kosteikon rakentaminen alkoi vuonna 2022 Sotka-hankkeen rahoituksen tuella. Sotka-hankkeen tavoitteena on kosteikkojen avulla turvata taantuvien vesilintujen elinvoimaisuus ja hidastaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä (Kosteikko.fi 2024a). Tämän kosteikon rakentamisessa paikallisuustuntemus ja yhteisöllisyys ovat olleet merkittäviä tekijöitä. Paikallisen metsästysseuran toteuttamana kosteikkohanke on saanut sosiaalista hyväksyntää. Kosteikon maat on vuokrattu viideltä paikalliselta maanomistajalta kymmenen vuoden sopimuksella, ja kosteikon hoitoon on perustettu maatalousyritys.
Kosteikko on rakennettu herkästi tulvivalle ja alavalle niittyalueelle, ja sen tarkoituksena on muun muassa pidättää Porvoonjoen tulvaa (Kosteikko.fi 2024b). Tulvaa ja valumavesiä pidättämällä vesien ravintoaineet jäävät kosteikolle, ja ravinnekuorma mereen pienenee. Hämeen ELY-keskuksen Elina Sorvalin (2024) mukaan kosteikko sopii vesiensuojeluratkaisuksi monenlaisiin tilanteisiin. Kaupunkeja ja kuntia haluttaisiin hänen mukaansa lisää kosteikkohankkeisiin. Kosteikkoja voi hyödyntää myös kaupunkien ja taajamien hulevesitulvien hallinnassa, jolloin on huomioitava, että kosteikot vaativat runsaasti tilaa.
Kosteikko vaatii jatkuvaa tarkkailua ja hoitoa, joita toteutetaan Luhtikylässä maatalouden kosteikonhoitotuella. Alue on suunniteltu niin, että hoito, kuten niittäminen ja reuna-alueiden pitäminen lyhyinä ja siisteinä, onnistuu koneellisesti. Myös laidunnusta on mahdollista käyttää kosteikon kasvillisuuden poistoon, mutta tällä kosteikolla siihen ei ole päädytty.
Kosteikkojen tarkoituksena on edistää luonnon monimuotoisuutta ja tarjota elinympäristöjä muun muassa vesilinnuille, sammakoille ja sudenkorennoille. Useat lintulajit tekevät poikueita alueelle, ja alueelle on rakennettu kokeiluksi myös tervapääskyjen kerrostalo ja yhteensä 100 linnunpönttöä. Myös hirvieläimet käyvät kosteikolla juomassa.
Kosteikoilla on monia hyötyjä ilmastonmuutoksen sopeutumisen kannalta
Kosteikkoja voidaan käyttää tulvavesien viivyttämiseen, jolloin voidaan välttyä esimerkiksi taloudellisilta vahingoilta. Veden viivyttämisellä voidaan estää ravinteiden kulkeutumista Itämereen, mikä parantaa Itämeren tilaa. Kuivina kausina kosteikkoja voisi käyttää vesivarastoina, sillä veden käyttö esimerkiksi kasteluun ei ole kiellettyä. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta hyödyksi on myös kosteikkojen suuri hiilensidonnan kyky (UNRIC 2023).
Kosteikoilla elää noin 40 prosenttia kaikista maailman eliölajeista, vaikka kosteikot kattavat maapallon pinta-alasta vain noin 6 prosenttia. Viimeisen 50 vuoden aikana maailman kosteikoista on hävinnyt 35 prosenttia, mikä asettaa haasteita kosteikoilla eläville eliölajeille. (UNRIC 2023.) Ilmastonmuutos on myös vakava uhka luonnon monimuotoisuudelle. Luonnon monimuotoisuus turvaa ihmisille ja muille eliöille elintärkeitä ekosysteemipalveluita, kuten puhdasta vettä, ruokaa, ravinteiden kierrätystä ja materiaaleja. Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n yhteisraportin mukaan luontokato ja ilmastonmuutos vahvistavat toisiaan, minkä vuoksi niitä tulisi torjua yhdessä, ei erikseen (Frilander 2021). Kosteikkojen hoidolla ja perustamisella voidaan vaalia luonnon monimuotoisuutta, jolla ratkotaan myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen haasteita.
Kirjoittaja
Kaisa Tuominen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tehtävissä. Hän on kiinnostunut erilaisista luonnon monimuotoisuuden edistämisen kokonaisuuksista.
Lähteet
Kosteikko.fi. 2024a. Sotka-kosteikot. Viitattu 4.6.2024. Saatavissa https://kosteikko.fi/sotka-kosteikot/?doing_wp_cron=1717507366.6186170578002929687500
Kosteikko.fi. 2024b. Luhtikylä, Orimattila. Viitattu 4.6.2024. Saatavissa https://kosteikko.fi/sotka-kosteikot/valmiit-kosteikot/luhtikyla-orimattila/
UNRIC – Yhdistyneiden kansakuntien alueellinen tiedotuskeskus. 2023. Kosteikot – Maapallon munuaiset. Viitattu 4.6.2024. Saatavissa https://unric.org/fi/kosteikot-maapallon-munuaiset/
Frilander, J. 2021. Raportti: Luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen – uusi raportti nivoo keinot yhteen. Yle 10.6.2021. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/3-11975926
Sorvali, E. 2024. Keskustelu Luhtikylän kosteikon ilmastonmuutoskävelyllä toukokuussa 2024.
