Tulehduksellisiin suolistosairauksiin, IBD-sairauksiin, kuuluvat haavainen paksusuolitulehdus eli colitis ulcerosa, Crohnin tauti sekä mikroskooppiset koliitit. Vuonna 2023 Suomessa oli yli 56 000 IBD-henkilöä, ja uusia diagnooseja todetaan vuosittain yli 2500. Maaliskuussa 2024 IBD:ta sairastavia on tilastoitu noin 60 000. Haavaisen paksusuolen tulehduksen ilmaantuvuus on 2,5–3 kertaa suurempi kuin Crohnin taudin. Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet nopeasti ja ovat tavallisempia teollistuneissa maissa. Haavaisessa paksusuolentulehduksessa tulehdus sijoittuu paksusuolen alueelle, ja Crohnin taudissa tulehdusreaktio voi esiintyä koko ruoansulatuskanavan alueella. (Tauriainen 2023; Tauriainen 2024).
Ensiohjauskäynnin laatu ja laajuus
IBD-potilaan ensiohjaus on tärkeä potilaan kannalta uuden elämää mullistavan tilanteen hallitsemiseksi. Diagnoosin saamisen jälkeen potilas tarvitsee hyvän ja laadukkaan ensiohjauksen hoidon aloittamiseksi. (IBD ja muut suolistosairaudet ry 2024). Potilaan hyvään ensiohjaukseen ohjaa myös laki. Potilaalla on oikeus saada hyvää hoitoa sekä laillinen tiedonsaantioikeus. Terveydenhuoltolaki ohjaa terveyden edistämisen lisäksi palvelujen yhdenvertaisuutta, laatua sekä asiakaskeskeisyyttä. (Nisonen 2021).
Ensiohjauksessa potilasta kannustetaan sitoutumaan sairauden omahoitoon, elinikäiseen hoitoon sekä tuetaan sopeutumista sairauteen. IBD-potilaan ensiohjauksen sisältö on laaja: sen tulisi sisältää tietoa siitä, mikä ja millainen tulehduksellinen suolistosairaus on, kuinka sitä hoidetaan ja mitä tukipalveluja potilaalla on saatavissa, miten sairauden jatkoseuranta järjestetään sekä mistä potilas saa tukea ja lisätietoa sairaudestaan. (IBD ja muut suolistosairaudet ry 2024).
Check-listasta tehtiin selkeä ja kattava
Hoitotyössä pienilläkin virheillä voi olla vakavia vaikutuksia. Check-lista on helppo ja halpa keino estää inhimillisistä virheistä johtuvia haittoja potilaalle. Tarkistuslistojen hyödyllisyydestä ja niiden systemaattisesta käyttämisestä on paljon tutkittua näyttöä maailmanlaajuisesti. Alkujaan check-listoja kehitettiin kirurgian puolelle, josta ne ovat levinneet laajasti eri terveydenhuollon sektoreille.
Aikaa ensiohjaukseen valmistautumiseen voi olla vain muutamia minuutteja, joten ensiohjauksen tukena on hyvä olla check–lista. Sen avulla varmistetaan, että kaikki tarpeellinen on ohjattu, tehty, eikä mitään tärkeää ole unohdettu. Tarkistuslistan tulee olla selkeä, ytimekäs ja yksinkertainen kokonaisuus, jolloin se ei hankaloita hoitohenkilökunnan toimintaa. Kokemusten mukaan tarkistuslistan käytöstä syntyy lopulta sujuva ja hyödylliseksi koettu rutiini, vaikka alkuvaiheessa uudistus kohtaisi vastarintaa. (Mertanen & Pitkänen 2013).
Aihe kehittämistehtävälle nousi työyhteisöstä, Lapin keskussairaalan sisätautien poliklinikalta, tarkoituksena kehittää ja selkeyttää IBD-potilaan ensiohjausta hoitajan vastaanotolla. Tavoitteena oli tehdä selkeä check-lista IBD-potilaan ensikäynnille. Palautetta tarkistuslistasta pyydettiin opiskelija-kollegoilta Google forms -kyselynä. Palautteiden perusteella tarkistuslistaan lisättiin merkintä tupakoinnin huomioimisesta ohjauksessa. Muita muokkauksia ei tehty, sillä listan haluttiin pysyvän mahdollisimman selkeänä, jotta sen käytettävyys säilyy. Palautteissa nousi positiivisesti esille listan selkeys ja kattavuus.
Kirjoittajat
Paula Lehtoniemi on LAB-ammattikorkeakoulussa suolistosairauksien hoitotyöhön erikoistuva osaaja -koulutuksessa opiskeleva ja Lapin Keskussairaalassa rekrytointiyksikössä (muun muassa sisätautien poliklinikalla) työskentelevä sairaanhoitaja.
Marjut Lintunen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä hoitotyön lehtorina.
Lähteet
IBD ja muut suolistosairaudet ry. 2024. Verkkosivut. Viitattu 23.10.2024. Saatavissa IBD ja muut suolistosairaudet ry – IBD ja muut suolistosairaudet ry
Mertanen, M. & Pitkänen, P. 2013. Tarkistuslista hoitotyössä ─ Hoitonetti. Opinnäytetyö AMK. Turun ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Viitattu 23.10.2024. Saatavissa Mirja.Mertanen.Piia.Pitkanen.pdf (theseus.fi)
Nisonen, S. 2021. Asiantuntijasairaanhoitajan potilasohjaus –Tulehduksellinen suolistosairaus. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Viitattu 23.10.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310545
Tauriainen, T. 2023. Tietoa potilaalle: Haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa). Terveyskirjasto. Viitattu 23.10.2024. Saatavissa Haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa) – Terveyskirjasto
Tauriainen, T. 2024. Crohnin tauti (regionaalinen enteriitti). Terveyskirjasto. Viitattu 23.10.2024. Saatavissa Crohnin tauti (regionaalinen enteriitti) – Terveyskirjasto
