Systeeminen integroiva työtapa vähentää oppilaan koulupoissaoloja

Yläkouluikäisten runsaat koulupoissaolot ovat monisyinen ja monimutkainen ongelma (Markkanen 2023, 11). Ne ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana ja heikentävät koulutusmahdollisuuksia sekä hyvinvointia varhaisaikuisuudessa (Tunkkari ym. 2024, 46; Kanerva ym. 2024, 79; Kivimäki & Hietanen-Peltola 2023). Tästä syystä on tärkeää löytää toimivia keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Monialainen yhteistyö systeemisellä ja integroivalla työtavalla on todettu tehokkaaksi poissaolotilanteissa (Isola & Syrjänen 2024, 19).

Koulupoissaolot edellyttävät monialaista yhteistyötä

Koulupoissaolot työllistävät kouluissa runsaasti opettajia sekä opiskeluhuoltoa ja niiden juurisyiden löytäminen voi olla vaikeaa. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, 10§) vaatii, että laaja-alaisesti palveluja tarvitsevat tunnistetaan ja palvelut sovitetaan heille sopiviksi eri toimijoiden yhteisillä palveluketjuilla yhdessä kuntien ja valtion tarjoamien palvelujen kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013, 19 §) todetaan oppilaalla olevan oikeuden tarvittaessa saada yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluita.

Poissaolotilanteissa oppilaan asioissa tavataan usein vähähyötyisissä monialaisen asiantuntijaryhmän tapaamisissa (Hotulainen ym. 2024, 134). Niihin on kutsuttava mukaan toimijat, jotka katsotaan tilanteessa tarpeellisiksi ja joiden läsnäolon oppilas ja huoltaja hyväksyvät (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 14§).

Kuva 1. Tavoite on selkeä: että koulupoissaoloja olisi mahdollisimman vähän. (Innviertlerin 2019)

Monialainen työskentely hyödyttää perhettä ja koko verkostoa

Poissaolojen tehokkaaseen vähentämiseen tarvitaan toimintatapaa, joka yhdistää oppilaan, huoltajan, koulun sekä muut ammatilliset toimijat. Varsinais-Suomessa on kehitetty Kotoa kouluun -toimintamalli, jossa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset työskentelevät perheen kanssa heidän arjessaan koulupoissaolojen vähentämiseksi. (Isola & Syrjänen 2024, 11, 19.) Tähän malliin pohjautuen on visioitu tehokkaaseen poissaoloihin puuttumiseen keinoksi paitsi integratiivinen ja systeeminen työote, myös prosessia ja yhteistyötä koordinoiva perheen lähityöntekijä.

Systeemisessä työskentelyssä rakennetaan yhdessä ymmärrystä laajemmasta oppilasta ja perhettä koskevasta kokonaisuudesta. Verkoston jokaisen ammattilaisen näkemys on tärkeä, tieto rakentuu kiireettömästi yhdessä eri olettamuksien avulla ja oppilaan poissaolot nähdään ratkaisuyrityksenä. Tällöin huomiota kiinnitetään käyttäytymisen takana oleviin syihin, mikä auttaa kaikkia ymmärtämään tilannetta paremmin. (Savola ym. 2019, 3.) Hotulainen ym. (2024, 18) toteavat poissaolon taustasyyn vaikuttavan siihen, miten poissaoloihin tulee puuttua. Moniammatillinen yhteistyö voi parhaimmillaan olla aitoa yhteistoimintaa yli organisaatiorajojen (Timperi 2021, 18).

Integratiivinen työskentely vahvistaa ammattilaisten yhteistyötä

On tarpeen löytää keinoja resursseja säästävään, kustannuksia hillitsevään ja inhimillistä kärsimystä vähentävään yhteistyöhön, mihin integratiivinen systeeminen työskentely vastaa hyvin. Systeeminen työskentely saattaa parantaa kaikkien ammattilaisten työssäjaksamista, kun vastuu ei ole pelkästään yksittäisillä työntekijöillä, vaan se on yhteisesti jaettua. Systeeminen verkostoyhteistyö voi olla ratkaisu ongelmiin, joita liittyy koordinoimattomaan, päällekkäiseen ja organisaatiolähtöiseen verkostotyöhön. (Civil ym. 2019, 2, 12.)

Integratiivinen työtapa parantaa asiakkaan tilannetta sekä ammattilaisten työskentelyä ja itseluottamusta. Se vahvistaa yksittäisen ammattilaisen asemaa, koska siinä luotetaan toisiin ja jokaisella on oma vahva asemansa verkoston jäsenenä. Dialogi ja yhteinen ajattelu voivat parhaimmillaan johtaa uusien ratkaisujen löytämiseen ja niiden avulla voidaan rakentaa parempaa asiantuntijuutta. (Raitakari ym. 2019, 15.)

Kirjoittajat

Riitta Malinen ja Sirke Sientola ovat sosionomeja (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelijoita lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta.

Jaana Mantela toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina ja on kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.

Lähteet

Civil, T., Abrahamsson, O., Mäki-Fossi, S. & Miettunen, N. (toim.) 2019. Systeeminen las-tensuojelu monitoimijaisuuden ja osallisuuden varmistavana verkostotyönä. Työpaperi 34/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.10.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139077/TYÖ_2019_34%20s.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Hotulainen, R., Vasalampi, K., Asikainen, M., Heiskala, L., Kanerva, S., Kiuru, N., Lindgren, E., Mikkola, E., Oinas, S., Rämä, I., Sinkkonen, R., Tunkkari, M., Viita, M. & Virtanen, T. Perusopetuksen poissaolojen ja niihin annetun tuen vaikutukset koulunkäyntiin. Tutkimushankkeen loppuraportti. Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEAn raportit 1/2024. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 2.11.2024. Saatavissa https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2024-06/Poissaolohankkeen%20loppuraportti_24062024_fin.pdf

Innviertlerin. 2019. Koulu, back to school, koulu alkaa. Pixabay. Viitattu 2.11.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/koulu-back-to-school-koulu-alkaa-4398499/

Isola, A-M. & Syrjänen, J. 2024. Vaikutusten analyysi Kotoa kouluun -toiminnasta: systee-misellä otteella vähennetään koulupoissaoloja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 10/2024. Viitattu 26.10.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/148608/URN_ISBN_978-952-408-267-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kanerva, S., Oinas, S., Mikkola, E. & Hotulainen, R. 2024. Poissaolokirjaukset, tuki ja palautemerkinnät. Julkaisussa Hotulainen, R., Vasalampi, K., Asikainen, M., Heiskala, L., Kanerva, S., Kiuru, N., Lindgren, E., Mikkola, E., Oinas, S., Rämä, I., Sinkkonen, R., Tunkkari, M., Viita, M. & Virtanen, T. Perusopetuksen poissaolojen ja niihin annetun tuen vaikutukset koulunkäyntiin. Tutkimushankkeen loppuraportti. Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEAn raportit 1/2024. Jyväskylän yliopisto, 48–81. Viitattu 2.11.2024. Saatavissa https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2024-06/Poissaolohankkeen%20loppuraportti_24062024_fin.pdf    

Kivimäki, H. & Hietanen-Peltola, M. 2023. Poissaolot Kouluterveyskyselyn ja OPA 2022 tulosten valossa. Hyvinvointiareena 2023. 27.9.2023.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021. Finlex. Viitattu 2.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210612

Markkanen, E-L. 2023. Kouluun kiinnittyminen ja koulupoissaolot ilmiönä. Julkaisussa Sergejeff, J.(toim.) Yhteisellä koulutiellä -käsikirja perusopetuksen oppilaiden läsnäolon tukemiseen ja poissaolojen vähentämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:27. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 11–15. Viitattu 2.11.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165025/OKM_2023_27.pdf

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013. Finlex. Viitattu 2.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287

Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T. & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa. Kriittisten tekijöiden tarkastelua. PunaMusta Oy. Viitattu 30.10.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105437/978-952-03-1020-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Savola, J., Carpen, K. & Väisänen, U. 2019. Esipuhe. Julkaisussa Civil, T., Abrahamsson, O., Mäki-Fossi, S. & Miettunen, N. (toim.) Systeeminen lastensuojelu monitoimijaisuuden ja osallisuuden varmistavana verkostotyönä. Työpaperi 34/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2–3. Viitattu 27.10.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139077/TYÖ_2019_34%20s.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Timperi, T. 2021. Sote-integraation edellyttämä monialainen yhteistyöosaaminen. Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:22. Viitattu 4.11.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164410/STM_2022_22_rap.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tunkkari, M., Vasalampi, K., Kiuru, N. & Virtanen, T. 2024. Poissaolojen yhteys hyvinvointiin, motivaatioon ja opintojen etenemiseen. Teoksessa Hotulainen, R., Vasalampi, K., Asikainen, M., Heiskala, L., Kanerva, S., Kiuru, N., Lindgren, E., Mikkola, E., Oinas, S., Rämä, I., Sinkkonen, R., Tunkkari, M., Viita, M. & Virtanen, T. Perusopetuksen poissaolojen ja niihin annetun tuen vaikutukset koulunkäyntiin. Tutkimushankkeen loppuraportti. Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEAn raportit 1/2024. Jyväskylän yliopisto, 28–47. Viitattu 2.11.2024. Saatavissa https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2024-06/Poissaolohankkeen%20loppuraportti_24062024_fin.pdf