Clinical Frailty Scale munuaispotilaan palliatiivisen hoidon arvioinnissa

Krooninen munuaisten vajaatoimintaa on merkittävä terveysongelma, jota sairastaa yli 10 % aikuisista suomalaisista (Wuorela & Tertti 2019). Munuaiskorvaushoidossa olevien potilaiden määrän on ennustettu lisääntyvän 40–50 % vuoteen 2030 mennessä (SNY 2021). Vajaatoiminta todetaan usein sattumalöydöksenä oireettoman potilaan laboratoriokokeissa. Keskeistä olisi munuaisten vajaatoimintaa pahentavien tekijöiden, kuten diabeteksen ja verenpainetaudin hoitaminen ennaltaehkäisevästi. (Wuorela & Tertti 2019.)

Iäkkäät munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat ovat alttiita lääkehaitoille ja aliravitsemukselle. Heidän kohdallaan vaaditaan erityistä tarkkuutta punnittaessa hoidosta saatavaa hyötyä suhteessa siihen liittyviin haittoihin. Ruokavaliorajoitukset lisäävät aliravitsemusta ja lääkehoito voi olla ongelmallista. (Wuorela & Tertti 2019.) Loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan ainoa parantava hoito on munuaisensiirto. Iäkkäillä haurailla potilailla ei yleensä muiden sairauksien takia ole mahdollisuutta munuaisensiirtoon (Terveyskylä 2022).

Munuaispotilaan palliatiivinen hoito

Elämänlaadun parantaminen ja oireiden hallinta ovat munuaispotilaan palliatiivisen hoidon tavoitteita. Palliatiivisessa hoidossa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon potilaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet. (Terveyskylä 2022.) Oireenmukaisella hoidolla pyritään ehkäisemään ja lievittämään kärsimystä ja vaalimaan elämänlaatua. Saattohoito on osa oireenmukaista hoitoa, ja se ajoittuu oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen, viimeisiin päiviin tai viikkoihin. (SNY 2021.) Tämä tarkoittaa dialyysihoitojen harventamista tai niistä luopumista. Dialyysihoito ei välttämättä paranna elämänlaatua eikä pidennä elinaikaa. Munuaispotilaan loppuvaiheen hoito noudattaa yleisiä saattohoidon periaatteita. (Wuorela 2016, 264.)

Gerastenian tunnistaminen

Clinical Frailty Scale (CFS) -mittari on kehitetty vuonna 2005 Kanadassa. Mittari on yksinkertainen työkalu iäkkäiden aikuisten haurauden arvioimiseen ja hallitsemiseen. Tiedot kerätään haastattelemalla ja havainnoimalla ikääntyneiden potilaiden liikkuvuutta, toimintaa, kognitiota, liitännäissairauksia ja terveysoireita. Mittaria on tarkastettu nykyiseen muotoonsa vuonna 2023, ja se on käännetty 20 kielelle. (Rockwood ym. 2024.)

Hoitoa aloitettaessa on saatava käsitys potilaan edeltäneestä kokonaistoimintakyvystä fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Silmämääräinen arvio on epäluotettava ja omaisilta saatavan tiedon luotettavuus riippuu siitä paljonko he ovat viettäneet aikaa potilaan kanssa. Päivittäisten perustoimien arviot ovat luotettavia, jos yhteistä aikaa on vietetty vähintään neljä tuntia viikossa. (Wuorela & Viikari 2019.)

GERASTENIA-hanke (GT-hanke) on käynnissä hyvinvointialueella, jonka tavoitteena on yksilöllisten hoitosuunnitelmien luominen hauraille ikäihmisille. Keskeisinä asiantuntijoina hankkeessa ovat geronomi, geriatri sekä palliatiivisen poliklinikan lääkärit ja hoitajat. Hankkeen keskiössä on potilaan haurausasteen arviointi ja hoitosuunnitelman laatiminen, jotta potilas saa yksilöllistä tilannettaan parhaiten hyödyttävät tukitoimet. (Huhtamaa 2024.) Hankkeen aiheen innostamana palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa tehtiin koulutus Clinical Frailty Scale -mittarin käytöstä munuaispotilaan palliatiivisen hoidon arvioinnissa (Kosola 2024).

Lähteet

Huhtamaa, H. 2024. PHSOTEY uutiset. 16.10.2024.

Kosola, S. 2024. Clinical Frailty Scale -mittari munuaispotilaan palliatiivisen hoidon arvioinnissa. LAB-ammattikorkeakoulun erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävä.

Rockwood, K. & Theou, O. 2024. Frailty; E-kirja, Storage.121–123. Viitattu 2.11.2024. Saatavissa  Clinical Frailty Scale | SpringerLink

SNY. 2021. Vaikean kroonisen munuaistaudin hoidon ohjaus: Suomen strategia. Suomen Nefrologiayhdistys ry SNY. Viitattu 7.9.2024. Saatavissa https://www.e-julkaisu.fi/sny/ckd-strategia/pdf/1_SNY_-CKD-strategia.pdf

Terveyskylä. 2022. Kroonisen munuaistaudin oireet. Viitattu 24.9.2024. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/munuaistalo/krooninen-munuaistauti/kroonisen-munuaistaudin-oireet

Wuorela, M. 2016. Munuaistaudit. Teoksessa Tilvis, R., Pitkälä, K., Strandberg, T. & Viitanen, M. Geriatria. 3. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim.

Wuorela, M. & Tertti. R. 2019. Krooninen munuaisten vajaatoiminta. Viitattu 24.9.2024. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/158480/WuorelaEtAl2019KrooninenMunuaisten.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Wuorela, M. & Viikari, L. 2019. Vanhuksen toimintakyvyn arviointi akuuttisairaanhoidossa. Duodecim. Viitattu 24.9.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15095.pdf