LAB-ammattikorkeakoulun Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeessa järjestetään ilmastonmuutoskävelyitä, joiden tarkoituksena on esitellä kaupunkien ja kuntien työntekijöille ja päättäjille erilaisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen ratkaisuja (LAB 2024). Syyskuussa 2024 ilmastonmuutoskävelyn kohteena oli Sorvasen uusi rakentuva asuinalue Hollolassa. Alueella on toteutettu erilaisia hulevesiratkaisuja.
Hulevedet otetaan yhä enemmän huomioon kaupunkeja ja asuinalueita suunniteltaessa
Hulevedet puhututtavat paljon Päijät-Hämeen kunnissa, ja moni kunta kokee tarvetta kehittää hulevesiratkaisuja taajamissa ja asuinalueilla. Kävellyllä mukana olleen ja aluetta suunnitelleen Rambollin asiantuntijan Anni Salilan (2024) mukaan uusilla, rakennettavilla asuinalueilla on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että alueelle suunnitellaan hulevesiratkaisuja.
Hollolan kunta on rakentamassa uutta pientalovoittoista asuinaluetta Kukkilaan. Alue sijaitsee lähellä Vesijärveä, ja suunnittelun tavoitteena on ollut, ettei rakentaminen ja asuminen heikentäisi läheisen Vähäselän tilaa, vaan ennemminkin parantaisi. Alueen maaperä ei ime hulevettä, joten alueelle suunniteltiin erilaisia hulevesien viivytysratkaisuja. Samalla suunnittelussa otettiin huomioon ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat tulevaisuuden haasteet lisääntyvine kuivine kausineen ja rankkasateineen.
Ensimmäinen viivytysratkaisu oli ojiin levennetyt hulevesialtaat, joita tehtiin kolme kappaletta. Rakennustöiden jälkeen altaisiin oli noussut kasvillisuutta alueen omasta siemenpankista. Ojiin virtaa valumavesiä myös läheisiltä, jo rakennetuilta asuinalueilta. Alue on yleisesti ottaen hyvin tasainen, ja siellä esiintyy varsinkin keväisin tulvimista.
Pitkä oja päättyy kosteikkoon, josta vesi lopulta purkautuu Vesijärveen Vähäselälle. Kosteikossa on promillen viettokaltevuus, jolla on tavoiteltu hidasta veden virtausta. Veden virtauksen mukaan kosteikkoon suunniteltiin vesipintatasoja ja kolme syvennystä. Kaksi pohjapatoa säätelee veden korkeutta.
Kosteikkoon toteutettiin myös puusuisteita, joiden tarkoituksena on hidastaa virtaamaa, parantaa hulevesien laatua ja toimia elinympäristönä kasveille ja muille eliöille. Tällä kosteikoilla puusuisteita kokeillaan koivusta. Muilla kosteikoilla Suomessa on kokeiltu kuusta suisteen materiaalina.
Ruokosuodatinkokeilulla pyrittiin hulevesien laadun parantamiseen
Alueen rakentamisessa otettiin huomioon myös rakentamisen aikaiset vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun. Tämän takia suurin osa kaivuutyöstä tehtiin talvella, jotta vesimassoja olisi mahdollisimman vähän liikkeellä. Hulevesiä pyrittiin myös suodattamaan kiintoaineista ja ravinteista Vesijärvisäätiön kokeilemilla ruokosuodattimilla. Ruokosuodattimet asennettiin kosteikon purkupäähän ennen rakentamisen aloittamista, mutta valitettavasti ne eivät toimineet toivotulla tavalla – suodattimet pidättivät kiintoainetta, mutta ruo’ot lahosivat odotettua nopeammin, ja vesi kaivautui suodattimien ali virraten suoraan Vesijärveen. (Vesijärvisäätiö 2024.) Vesijärvisäätiö kuitenkin jatkaa luontopohjaisten ratkaisujen etsimistä Vesijärven ekologisen tilan parantamiseksi.
Kirjoittaja
Kaisa Tuominen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana erilaisissa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen hankkeissa. EAKR-rahoitteisessa Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeessa hän toimii asiantuntijana.
Lähteet
LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/askeleet-ilmastonmuutokseen-varautumiseen
Salila, A. 2024. Keskustelu ilmastonmuutoskävelyllä Hollolassa syyskuussa 2024.
Vesijärvisäätiö. 2024. Ruokosuodatinkokeilusta alustavia tuloksia. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://www.vesijarvi.fi/2024/06/25/ruokosuodatinkokeilusta-alustavia-tuloksia/
