Valtakunnallista mielenterveysviikkoa vietetään vuosittain viikolla 47. Tänä vuonna mielenterveysviikon teemana oli mielekäs tulevaisuus. Viikko käynnistyi sunnuntaina 17.11. 2024. Tuolloin sytytettiin kynttilät itsemurhan tehneiden muistoksi. Itsemurha koskettaa vuosittain tuhansia ihmisiä.
Läheisen kokemustiedon arvokkuus
Suomessa menehtyy vuosittain noin 750 ihmistä itsemurhan kautta. Itsemurhalle läheisensä menettäneiden joukko on joka vuosi kuitenkin kymmenkertainen; perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä ja työtovereita, joita itsemurha koskettaa. (Surunauha ry 2024a). On siis hyvin todennäköistä, että sosiaali- ja terveysalan ammattilainen kohtaa työssään itsemurhan tehneen läheisen. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsevat tietoa ja koulutusta itsemurhan tehneen läheisen kohtaamiseen. STM: n laatimissa minimisuosituksissa kohtaamisalan koulutuksiin sosiaali- ja terveysalalle tuodaan esille luottamuksellisen hoito- ja asiakassuhteen rakentaminen eri -ikäisten asiakkaiden tai potilaiden kanssa ja heidän läheistensä huomioiminen sekä lisäksi itsemurhailmiön taustojen tunteminen. Lisäksi tulevan sosiaali- ja terveysalan työntekijän tulee hallita kriisityön perusteet ja osata kohdata kriisitilanteessa oleva henkilö. (STM 2023, 77–82.)
Surunauha ry:n Surevan kohtaaminen -toiminta välittää kokemusasiantuntijoita puhumaan omista kokemuksistaan ja surevan kohtaamisesta ammattilaisille ja opiskelijoille (Surunauha ry 2024b). LAB-ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutuksen mielenterveys- ja päihdetyön opintoihin sisältyy läheisaamupäivä. Keväällä 2024 läheisaamupäivässä oli ensimmäistä kertaa itsemurhan tehneen läheisen kokemusasiantuntijapuheenvuoro, joka kosketti kuulijoita, mutta toi esille myös sen, miten ammatillisesti tärkeää on uskaltaa puhua itsemurhasta.
Myös ammattilaisella itsellään voi olla kokemusta läheisenä itsemurhasta. Silloin on tärkeää, että omaan kokemukseen liittyviä tunteita on käsitellyt riittävästi, jotta voi tukea ammatillisesti itsemurhan tehneen läheistä. Oman kokemusmaailman ja ammatillisen osaamisen yhdistäminen voi parhaimmillaan tuoda erityistä ymmärrystä läheisen kohtaamiseen ja tukemiseen.
Erityinen suru
Läheisen itsemurhasta seuraava suru on erityistä, traumaattista surua, johon liittyy erityisiä piirteitä, joista ammattilaisen on hyvä olla tietoinen; moninaisia ja vaikeita tunteita, kuten epäuskoa, kaipausta, häpeää, vihaa, hämmennystä ja syyllisyyttä. (Suomen Mielenterveys ry 2023; Surunauha ry 2020, 8.) Ammattilainen tarvitseekin moninaisen surun ymmärrystä, kykyä kohdata siihen liittyvät tunteet ja sanoittamaan niitä läheiselle.
Ammattilaisen tehtävänä on huolehtia, että läheinen saa oikeanlaista ja oikea-aikaista apua. Ammattilaisen on tarjottava kriisiapua heti tapahtuneen jälkeen ja psykososiaalisen tuen jatkuvuus on turvattava. Vertaistuella on todettu olevan suuri merkitys läheisen toipumisessa. Vertaistuki tarjoaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, lisää hyvinvointia ja tuo tulevaisuuden toivoa. (Surunauha ry 2024b.)
Pimeydestä valoon
Itsemurhaan liittyy yhteiskunnassamme edelleen stigmaa ja voimakasta häpeää, joka vaikuttaa itsemurhan tehneiden läheisten toipumiseen haitallisesti, esimerkiksi viivästyttää tai estää jopa kokonaan läheisen avun hakemisen (Surunauha ry 2024b). Stigman poistamiseen tarvitaan sekä yksittäisten ammattilaisten osaamista, että järjestöjen tekemää tärkeää työtä. Vuosittainen mielenterveysviikko rohkaisee ottamaan mielenterveyteen liittyviä aiheita puheeksi ja sen puitteissa järjestetään erilaisia tilaisuuksia. Mielenterveysviikon aluksi Lahden Joutjärven kirkossa järjestetty Pimeydestä valoon -tilaisuus keräsikin kirkon täyteen ihmisiä (Kuva 1). Tänäkin vuonna musiikin äärellä hiljennyttiin ja pohdittiin elämän haavoja ja toivoa. Kynttilämeren keskellä tuli tunne, että suljettukin suru voi aueta. Me voimme olla toisillemme ovia, joista toivo voi kulkea ja tehdä tietä mielekkäälle tulevaisuudelle.
Kirjoittajat
Hanna Katajarinne on LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi AMK -opiskelija ja itsemurhan tehneen läheinen.
Taina Heininen-Reimi toimii sosiaali- ja terveysalan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
STM. 2023. Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuussisällöt kohtaavien alojen koulutuksissa Suosituksia osaamisen vahvistamiseksi toim. Jaana Markkula, Saara Rapeli, Heidi Ruohio, Erika Mattila ja Liisa Palola. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165169/STM_2023_30_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Suomen Mielenterveys ry. 2023. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://mieli.fi/tukea-ja-apua/apua-itsetuhoisuuteen/laheisen-itsemurha/
Surunauha ry. 2021. Läheisen itsemurha muuttaa monen elämän. Opas itsemurhan tehneiden läheisille. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa: https://surunauha.net/wp-content/uploads/Opas_itsemurhan_tehneiden_laheisille_18122019.pdf
Surunauha ry. 2024a. Tilastoa ja tietoa. Itsemurhat Suomessa. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://surunauha.net/tilastoja-ja-tietoa-itsemurhista/
Surunauha ry. 2024b. Suositukset ammattilaisille. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://surunauha.net/suositukset-ammattilaisille/#surevankohtaaminen
