Monesti urheilua mietittäessä keskitytään yksinomaan urheilijan suoritukseen, mutta harvemmin otetaan huomioon taustajoukkoja, jotka mahdollistavat progressiivisen ja laadukkaan harjoittelun. Fysioterapeutti voi hallita nuorten urheilijoiden kuormituksen ja palautumisen suhdetta, ennaltaehkäistä liikuntavammoja sekä antaa tukea ja vaihtoehtoisia näkökulmia valmennukseen. Ammattitaidon lisäksi hänellä tulee olla käsitys nuoren kasvusta ja kehityksestä, jotta kestävyysurheilijoiden kuormitus suhteutetaan ikätasoon. Fysioterapeutin osaaminen korostuu esimerkiksi kokonaiskuormituksen ohjelmoinnissa, lajinomaisten ominaisuuksien huomioimisessa ja jopa urheilijan psyyken ymmärtämisessä. (Mehiläinen 2023.)
Voimaharjoittelun vaikutus vammojen ennaltaehkäisyyn
Kestävyysjuoksijan voimaharjoittelulla on mahdollista vähentää urheiluvammoja noin kolmanneksella ja rasitusvammoja noin puolella (Mikkola 2022,123–124; Mäennenä 2023, 279). Yksi vaihtoehto harjoitteluun on kontrastivoimaharjoittelu, jossa harjoitetaan hermostollista maksimivoimaa sekä nopeusvoimaa liikepareina. Tällä harjoittelulla voidaan saavuttaa paremmat vasteet hermo-lihasjärjestelmässä sekä juoksun suorituskyvyssä verrattuna perinteiseen voimaharjoitteluun. (Mikkola 2022, 134–135.) Fields ym. (2010) mukaan tyypillisesti lonkan loitontaja- ja koukistajalihakset sekä sisempi reisilihas voivat olla vammojen ennaltaehkäisyssä tärkeitä harjoitettavia lihaksia. Fysioterapeutti voi vaikuttaa myös juoksukenkiin sekä viikoittaiseen juoksumäärään, jotka omalta osaltaan vaikuttavat vammojen syntyyn.
Vammojen ennaltaehkäisy ei kuitenkaan ole yksin fysioterapeutin harteilla. Vammojen ennaltaehkäisy on ennemmin sivutuote, joka syntyy valmentajan ja urheilijan jokapäiväisistä valinnoista sekä sujuvasta yhteistyöstä valmennuksen ja fysioterapeutin välillä. Fysioterapeutti voi siis antaa tukea valmennukseen omalla osaamisellaan. (Pajari 2020.)
Dammert ym. (2023) opinnäytetyössä tuotiin esiin hyviä valmennuskäytänteitä nuorten kestävyysjuoksijoiden kuormitukseen. Laadullisessa opinnäytetyössä selvitettiin, miten Lahden Ahkeran nuorten kestävyysjuoksijoiden valmentajien valmennuskäytänteet vastaavat nykysuosituksia. Tutkimuksessa korostui maksimivoimaharjoittelun tärkeys sekä se, kuinka nuorten harjoittelun tehoa tulisi nostaa 10–15 % vuodessa. Valmennustiimissä säästetään myös edellisten vuosien harjoitteluhistoriat, jotta aiempi kuormitustaso voidaan huomioida harjoituksien suunnittelussa. Osalla urheilijoilla ei ollut esiintynyt lainkaan urheiluvammoja, mikä saattaa osittain olla runsaan maksimivoimaharjoittelun ansiota.
Fysioterapeutin tulisi olla osa urheilijan ja valmentajan tiimiä, mutta vammojen ennaltaehkäisy ei ole ainoastaan hänen tehtävänsä. (Pajari 2020.) Fysioterapeutti on kuitenkin ydinosaamisensa puolesta varteenotettava ammattilainen, kun mietitään voimaharjoittelun ohjelmointia ja vammojen ennaltaehkäisyä.
Kirjoittajat
Aliisa Koivisto, Eerika Dammert ja Sanna Peltomäki ovat LAB-ammattikorkeakoulun 4. vuoden fysioterapeuttiopiskelijoita ja valmistuvat syksyllä 2023.
Sari Liikka työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä kehittämispäällikkönä.
Lähteet
Dammert, E., Koivisto, A. & Peltomäki, S. 2023. Hyvät valmennuskäytänteet kestävyysjuoksijoiden kuormitukseen. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091926037
Fields, K., Jackson, J., Sykes, J. & Walker, K. 2010. Prevention of Running Injuries. Current Sports Medicine Reports. Viitattu 3.9.2023. Saatavissa https://journals.lww.com/acsm- csmr/Fulltext/2010/05000/Prevention_of_Running_Injuries.00014.aspx
Mehiläinen. 2023. Urheilufysioterapia. Viitattu 3.9.2023. Saatavissa https://www.mehilainen.fi/fysioterapia/urheilufysioterapia
Mikkola, J. 2022. Voima- ja nopeusharjoittelu kestävyyslajeissa. Teoksessa Hynynen, E., Mikkola, J., Nummela, A. & Vesterinen, V. Kestävyysharjoittelu ‒ tutkitulla tiedolla tuloksiin. Lahti: VK-kustannus. 122–153.
Mäennenä, J. 2023. Urheilijan voimaharjoittelu. Teoksessa Haverinen, M., Kuukasjärvi, K., Mäennenä, J., Olli, J. Parkkinen, J., Puputti, J. & Roininen, T. Voimaharjoittelu – Teoriasta parhaisiin käytäntöihin. 279–280. Lahti: VK-kustannus Oy. 279–280.
Pajari, J. 2020. Urheilufysioterapeutti valmennuksen tukena: Banaaninkuoria ja sopivaa polkua etsimässä. Huippu-urheilun instituutti KIHU. Viitattu 3.9.2023. Saatavissa https://kihu.fi/kihun-blogi-urheilufysioterapeutti-valmennuksen-tukena-banaaninkuoria-ja-sopivaa-polkua-etsimassa/
ThomasWolter. 2015. Naiset, käynnissä. Pixabay. Viitattu 3.9.2023. Saatavissa https://pi- xabay.com/fi/photos/naiset-k%C3%A4ynniss%C3%A4-rotu-kilpa-655353/
