Reittien ja olosuhteiden kehittämisen vaikutuksia pyörämatkailuun

Jokaisen oikeudet mahdollistavat helpon pääsyn suomalaiseen luontoon ja antavat siten erinomaiset puitteet liikkua ja virkistäytyä luonnossa riippumatta siitä, kuka omistaa alueen tai on sen haltija (Metsähallitus 2024). Me suomalaiset saatamme pitää tätä itsestäänselvyytenä, mutta kansainvälisestä näkökulmasta kyseessä on etuoikeus ja yksi luontomatkailumme vahvuuksista. Jokaisen oikeuksien lisäksi helppoa luontoon pääsyä edistävät Suomessa myös lukuisat luonnossa liikkumiseen kehitetyt reitit, joita tarjoavat maamme 41 kansallispuiston ja 7 retkeilyalueen lisäksi myös monet virkistysalueyhdistysten tai kuntien ylläpitämät kohteet. Kokonaisuutena reittien ja olosuhteiden kehittäminen on suomalaiselle luonnossa liikkumiselle valtava voimavara, joka hyödyttää myös matkailua. Tässä artikkelissa on avattu tätä kokonaisuutta ja sen vaikutusmekanismeja erityisesti pyörämatkailun ja LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoiman Häme by Cycle -hankkeen (LAB 2024) näkökulmasta.

Trendejä ja valtakunnallisia vaikuttajia

Maastopyöräily on sähköpyörien yleistymisen sekä globaalin luotomatkailun trendin osana noussut 2000-luvulla erittäin suosituksi luonnossa liikkumisen muodoksi. Tämä on heijastunut vahvasti myös suomalaiseen olosuhteiden kehittämiseen, joka on näkynyt eri puolilla maatamme muun muassa uusien maastopyöräilyreittien ilmestymisenä kartalle. Samaan aikaan pyöräily on saanut huomiota myös valtiojohtoisissa luontokohteissamme, joiden infrastruktuurissa se vielä vuosituhannen vaihteessa näkyi erittäin heikosti.

Valtakunnallisesti merkittävimpiä suomalaisen luonnossa liikkumisen olosuhteiden kehittäjiä ovat Metsähallitus sekä Suomen Latu, joka on toiminut pyöräilyn puolestapuhujana ja luonut mm.  polkujen yhteiskäyttöä sekä maaston kulumisen välttämistä ohjeistavan maastopyöräilijän etiketin (Suomen Latu 2024a). Tällä hetkellä Suomen Latu valmistelee maastopyöräilyreittien vaativuusluokittelun menetelmää, joka on tarkoitus julkaista keväällä 2025. Valtakunnallisesti yhtenäisen reittiluokittelujärjestelmän toivotaan lisäävän pyöräilyreittien saavutettavuutta ja turvallisuutta ja siten luovan edellytyksiä lajin harrastamiselle sekä sen myönteisille yhteiskunnallisille vaikutuksille (Suomen Latu 2024b; Kiljunen 2024).

Pyörämatkailun osalta merkittäväksi olosuhteiden ja yhteistyön rakentajaksi on viimeisten viiden vuoden aikana noussut myös Pyörämatkailukeskus, joka on muun muassa luonut valtakunnallisen pyöräily-ystävällisyyden kriteeristön ja tunnuksen sekä koordinoinut valtakunnallisten pyöräilyreittien kehittämistä (Bikeland 2024a). Tämän yhteistyön tuloksena eri puolelle maatamme on syntynyt uusia pitkiä pyöräilyreitistöjä, jotka on kehitetty erityisesti matkailijoiden tarpeisiin. Näissä reiteissä on nostettu esiin erityisesti pyörämatkailun nousevia trendejä, kuten bikepacking ja gravel-pyöräily (Bikeland 2024b).

Kuva 1. Pyöräily on nykyisin sallittu ja mahdollistettu myös monissa kansallispuistoissamme. Kuva Liesjärven kansallispuistosta. (Kuva: Jaska Halttunen)

Matkailupalvelujen yhteistyö ja näkyvyys

LAB-ammattikorkeakoulun ja Hämeen virkistysalueyhdistyksen yhteisessä Häme by Cycle -hankkeessa edistetään pyöräilyn olosuhteita mm. kehittämällä Kanta-Hämeeseen matkailullinen pyöräilyreitistö bikepacking & gravel-pyöräilyyn (Tommola 2024). Vaikka reitti toimii myös paikallisena virkistyskäytön ympäristönä, on sen perusideana tuoda lisää yhteistyötä ja vetovoimaa alueelle kohdistuvaan pyörämatkailuun.

Häme by Cycle -reitistön vaikutukset matkailuun syntyvät mm. sen kautta, että reitti lisää alueen palvelujen saavutettavuutta tekemällä alueen parhaat pyöräilypaikat ja niiden saavuttamisen keinot näkyviksi. Reitin suunnittelussa on huomioitu matkailijan intressit tutustua paikalliseen ympäristöön ja nähtävyyksiin. Toiminnallisesta näkökulmasta sille haetaan kiinnostavuutta myös pyörämatkailijaa kiinnostavien palvelujen näkyväksi tekemisestä. Tämän toivotaan edistävän yrittäjien mahdollisuuksia löytää uusia asiakkaita ja innostavan heitä kehittämään toimintaansa paremmin pyörämatkailijoiden tarpeet huomioiviksi.

Lähteet

Bikeland. 2024a. Tervetuloa pyöräilijä -tunnus. Viitattu 28.11.2024. Saatavissa https://www.bikeland.fi/tervetuloapyorailijatunnus

Bikeland. 2024b. Reitit. Viitattu 28.11.2024. Saatavissa https://www.bikeland.fi/

Kiljunen, T. 2024. Maastopyöräilyreittien suunnittelu, toteutus ja vaativuusluokittelu -hankkeen esittely. Suomen Latu. Esitys Bikeland Round Table -tilaisuudessa. 28.11.2024. Julkaisematon.

LAB. 2024. Häme by Cycle -hanke. Viitattu 28.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/en/project/hame-cycle-kanta-hameen-pyoramatkailun-kehittaminen

Metsähallitus. 2024. Jokaisen oikeudet. Luontoon.fi. Viitattu 28.11.2024. Saatavissa https://www.luontoon.fi/jokaisenoikeudet

Suomen Latu. 2024a. Maastopyöräilijän etiketti. Viitattu 28.11.2024. Saatavissa https://www.suomenlatu.fi/vaikuta/ohjeet-ja-etiketit/maastopyorailijan-etiketti.html

Suomen Latu. 2024b. Maastopyöräilyreittiluokitushanke. Viitattu 28.11.2024. Saatavissa https://www.suomenlatu.fi/tietoa-meista/hankkeet/maastopyorareittiluokitushanke.html

Tommola, P. 2024. Bikepacking on elämyksellistä luontoliikuntaa ja matkailun trendi. LAB Focus. Viitattu 28.11.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/bikepacking-on-elamyksellista-luontoliikuntaa-ja-matkailun-trendi/