Hämeen ELY-keskuksen rahoittamassa ja LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa alueellisessa ympäristöhankkeessa: ”PARRU – Paikallisen rakennetun ympäristön tiekartta – kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kunnossapito kunnissa” pureudutaan rakennusten purkamiseen ilmiönä kolmen kohdekunnan – Riihimäen, Padasjoen ja Sysmän – kiinteistökannan kautta.
PARRU-hankkeen yhtenä tarkoituksena on tuottaa kunnille työkaluja rakennuskannan arvottamiseen kulttuurihistorialliselta, toiminnalliselta, sosiaaliselta ja taloudelliselta kannalta tavoitteena rakennusten purkamisen hillitseminen. Kun rakennusta ei pureta eikä uutta rakenneta tilalle, säästetään kaikkea. Hankkeessa on tarkoitus myös järjestää asukastilaisuuksia ja seminaareja ilmastonmuutoksen torjunnasta ja siihen sopeutumisesta, rakentamisen kiertotaloudesta, kulttuuriympäristöstä ja rakennusten erilaisista korjaustavoista tiedon levittämiseksi.
Edellisessä artikkelissani sivuttiin tyhjäksi jääneiden rakennusten käyttötarkoituksen haarukointia tilapäisen eli ns. pop-up-käytön periaatteilla. Kun toiminta löytää uuden muodon ja vaikuttaa vakiintuvan, voidaan harkita rakennusten tai tilojen kohentamista hiukan laajemmin.
Linkki artikkelisarjan toiseen osaan.
Linkki artikkelisarjan ensimmäiseen osaan.
Beyond minimal
Rakennuksessa tehtäviin muutoksiin voi suhtautua monella tavalla. Yksi tapa on puleerata kaikki täysin sileän valkoiseksi ja puhtaaksi. Tavoitteena on pääosin uudelta vaikuttava, korjattu rakennus. Toisessa ääripäässä jätetään purun jäljet näkyviin ja näytetään selvästi, mikä on uutta ja mikä vanhaa. Kun rakennuksen osia on purettu, purkamisen jälkiä ei ole piilotettu mitenkään vaan jälkien annetaan näkyä valmiissa lopputuloksessa. Uudisrakennusosatkin saattavat vaikuttaa puolivalmiilta: esimerkiksi seinän puurungon koolaus ja rakennuslevyjen takapinnat on saatettu jättää näkyviin. Nämä ovat tietoisia esteettisiä valintoja.
Muun muassa italialainen Divisare.com-verkkosivusto ylläpitää kokoelmiin jaettua suurta tietokantaa, jossa kokoelma nimeltä Beyond minimal esittelee näitä epätavanomaisesti toteutettuja kohteita. Kokoelmassa on kohteita myös Suomesta, muun muassa Taideyliopiston Kuvataideakatemia Sörnäistenrannassa.
Linkki Beyond minimal -kokoelmaan.
Kuva 1. Taideyliopisto, Helsinki, JKMM arkkitehdit Oy. (Uusheimo 2022)
Tällainen tavallisuudesta poikkeava, minimalismin ylittävä vähäeleisyys saattaa olla erittäin kustannustehokasta ja nopeaa. Keskeneräisyys tai purkujälkien näkyminen ei kuitenkaan tarkoita epätäsmällistä, sattumanvaraista tai hutiloitua. Täsmällisyys on asia, joka erottaa arkkitehtuurin rakentamisesta – täsmällisyys ajattelussa ja konseptin muotoilussa sekä täsmällisyys toteutuksessa.
Suomessa ollaan yleensä vähän varovaisemmalla linjalla, ja rakennusten yhteydessä käytetään muotiadjektiivia rouhea, kun vaikkapa tiiliseinää on jätetty asunnon peruskorjauksessa vähän näkyviin.
Rakennusten siirtäminen
Joissakin tapauksissa rakennuksia voi ryhmitellä uudelleen niitä siirtämällä. Ainakin vanhoja hirsirakennuksia voi purkaa, siirtää ja koota uudelleen. Pienikin rakennusryhmä tai raitinpätkä voi olla erittäin puoleensa vetävä ja viihtyisä, kun se on tarpeeksi tiivis ja toiminnot tukevat toisiaan. Rakennuksia siirtämällä ja harkittuja uudisrakennuksia rakentamalla voitaisiin ainakin maaseudulle luoda tiiviimpiä, elämyksellisempiä julkisia tiloja.
Kaupungeissa tilapäisiksi tarkoitettujen rakennusten kokoaminen, käyttäminen, purkaminen, siirtäminen, uudelleen kokoaminen ja jälleenkäyttö on lisääntynyt. Koulujen peruskorjauksien aikaisia väistötiloja, päiväkoteja ja muita rakennuksia on aina suunniteltu ja rakennettu tilaelementtiperiaatteiden mukaan siirrettäviksi ja uudelleen käytettäviksi. Asuntojakin on kokeiltu siirreltävinä – esimerkiksi kelluvina. Kelluvan asunnon voi ostaa ja siirtää itselleen sopivammaksi katsomaansa paikkaan, tai sen voi myydä jollekin, joka haluaa sen siirtää.
Purkaminen, uudelleenkäyttö ja kierrätys
Yhtenä viimeisimmistä vaihtoehdoista on rakennuksen purkaminen, jos mikään muu ei vaikuta onnistuvan. Joka tapauksessa rakennuksessa käytetty materia kannattaa kierrättää. Mahdollisimman paljon tulisi kierrättää valmiina rakennusosina alkuperäistä vastaavaan käyttötarkoitukseen: ovet ovina, ikkunat ikkunoina ja niin edelleen. Kaikki muu käyttökelpoinen materiaali kannattaa kierrättää ja hyödyntää mahdollisimman tarkoin johonkin muuhun kuin energiantuotantoon.
Uusi rakennuslaki vaikuttaa helpottavan purkamista, mutta purkujätteen kierrätyksen valvonta kiristynee. Aika näyttää, onko suunta oikea – minusta se ei ole.
Rakennusten jättäminen tyhjilleen
Yksi tapa vähentää rakennuksen ylläpitokuluja on rakennuksen jättäminen lämmittämättä. Rakennuksia ei pääsääntöisesti kuitenkaan voi jättää täysin kylmilleen, koska ne vaurioituvat, kun rakennuksien teknisissä järjestelmissä oleva vesi jäätyy ja rakenteet kylmänä vuodenaikana kostuvat.
Autioituvat rakennukset, rikkonaiset ikkunat ja avoinna olevat ovet masentavat ja ovat luotaantyöntäviä. Tyhjilleen jätetty rakennus rapistuu ja sen arvo laskee. Tyhjilleen jätetty rakennus joutuu usein myös ilkivallan kohteeksi. Rapistuvat rakennukset vaikuttavat myös lähiympäristönsä viihtyvyyteen laskevasti.
Tulisiko kestävän rakentamisen nimissä tutkia sellaisia rakenteita, jotka eivät vaurioidu, vaikka rakennus jätettäisiin kylmilleen? Minusta pitäisi. Kylmää ja lämpötilanvaihteluja sietävät rakenteet ja toimintojen vyöhykkeistäminen mahdollistaisivat rakennuksien osien jättämisen kylmilleen tilanteessa, jossa resurssit ovat niukilla. Olisiko tämä rakennusten resilienssiä?
Pidetään rakennuksistamme huolta ja vaalitaan kulttuuriympäristöämme.
Kirjoittaja
Kimmo Liimatainen on arkkitehti SAFA, joka on toiminut laajasti rakennusalan eri tehtävissä pääkaupunkiseudulla noin 35 vuoden ajan. Tällä hetkellä hän toimii opetus-, tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotehtävissä LAB ammattikorkeakoulussa Lahdessa ja Lappeenrannassa.
Lähteet
Uusheimo, T. 2022. JKMM Architects. University of the Arts Helsinki. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://divisare.com/projects/460053-jkmm-architects-tuomas-uusheimo-marc-goodwin-hannu-rytky-mika-huisman-university-of-the-arts-helsinki
Linkit
Linkki 1. Liimatainen, K. 2025. Rakennusten uusien käyttötarkoitusten hakemista keveillä tilapäiskokeiluilla. LAB Focus 4.2.2025. Viitattu 6.2.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/rakennusten-uusien-kayttotarkoitusten-hakemista-keveilla-tilapaiskokeiluilla/
Linkki 2. Liimatainen, K. 2025. Rakennettu kulttuuriympäristö muutospaineissa. LAB Focus 31.1.2025. Viitattu 6.2.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/rakennettu-kulttuuriymparisto-muutospaineissa/
Linkki 3. Divisare. Beyond Minimal. Viitattu 6.2.2025. Saatavissa https://divisare.com/beyond-minimal
