Ilmastonmuutos ja helleaallot: haasteita ja ratkaisuja Päijät-Hämeen kunnissa

Euroopan helleaalloista nähtiin kesän 2023 aikana monia uutisotsikoita, kun kesän keskilämpötila oli noin 0,8 astetta korkeampi kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo. Ilmatieteen laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan 1900-luvun lopun tasoon verrattuna Pohjois-Euroopan hellejaksopäivien lukumäärä kasvaa yli kolminkertaiseksi ja erittäin kuumia hellejaksoja koetaan noin kuuden vuoden välein, jos maapallon keskilämpötila kohoaa kahdella asteella teollistumista edeltävän ajan tasosta. (Lehtonen & Rantanen 2023, 8–10.)

Suomessakin hellepäivät lisääntyvät ja lämpöaallot pitenevät, mikä aiheuttaa väestölle erilaisia terveysvaikutuksia. Riskiryhmään kuuluvat lapset, vanhukset, kroonisesti sairaat, urheilijat ja ulkotyöntekijät. Vuorokauden keskilämpötilan ollessa 1–2 viikkoa yli 20 asteessa kuolleisuus lisääntyy, ja vuosittain alle 200 ihmistä kuolee Suomessa helteen vaikutuksesta (Ilmasto-opas 2023).

Miten kunnissa voitaisiin varautua helteisiin

Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeessa järjestettiin syyskuussa 2023 Päijät-Hämeen kuntien työntekijöille suunnattu hybridimuotoinen työpaja helteisiin varautumisesta kunnissa. Tilaisuuden alussa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja, minkä jälkeen keskusteltiin ryhmissä helteisiin liittyvistä haasteista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista.

Linkki Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeen nettisivuille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Kestävän kehityksen päällikkö Riitta-Maija Hämäläinen kertoi esityksessään helteisiin varautumisesta ja Päijät-Hämeen ympäristöterveyden Hellehaitta-projektista. Hellevarautumisen tulisi sisältyä julkisen sektorin valmiussuunnitteluun, ja toimitilojen lämpö- ja kosteusolosuhteiden hallinnassa tulisi ottaa käyttöön passiivisia ja aktiivisia jäähdytysratkaisuja. Passiivisia menetelmiä ovat mm. sälekaihtimet ja verhot, aktiivisia puolestaan mm. tuulettimet ja siirrettävät jäähdytyslaitteet. Myös hellevaroitusjärjestelmää tulisi kehittää toimintaohjeiden ja jatkuvan seurannan osalta. Pitkällä aikavälillä kaupunki- ja rakennesuunnittelu sekä korjausrakentaminen tarjoavat keinoja korkeiden lämpötilojen aiheuttamien haitallisten terveysvaikutusten lieventämiseen. (Hämäläinen 2023.)

Luokkahuoneen edessä seisoo henkilö pitämässä esitelmää, pöytien takana istuu työpajan osallistujia kuuntelemassa.
Kuva 1. Riitta-Maija Hämäläinen kertoi työpajassa ilmastonmuutokseen varautumisesta (Kuva: Essi Malinen-Lallukka)

Anna Pursiainen Aalto-yliopistosta kertoi Akira Miyawakin kehittämästä mikrometsämenetelmästä ja Keravalle perustetun Hiilimetsäsen toteutuksesta. Keravalla pieneen tilaan on istutettu tiheästi erilajisista, nopeakasvuisista ja hiilensidontakyvyltään tehokkaista puista koostuvat metsiköt. Mikrometsien referenssikohteita löytyy mm. Tukholmasta ja Kööpenhaminasta. Puiden on tutkimuksissa todettu viilentävän kaupunkeja, ja mikrometsät herättivätkin kuulijoissa paljon mielenkiintoa. (Pursiainen 2023.)

Työpajassa tunnistettuja haasteita ja ratkaisuja

Työpajassa esiin tulleita haasteita olivat mm. kuumat työolot ja kiinteistöjen viilentämiseen liittyvät rajoitukset sekä varjoton kaupunkiympäristö ja lämpötilojen hallinta julkisten rakennusten pihoilla. Sisätiloissa helteiden tuloa voitaisiin paremmin ennakoida ja kiinnittää huomiota viileiden tilojen suunnitteluun, laitteiden huoltoon ja ohjeistuksiin. Viherrakentamisen lisääminen ja huoltovapaat ratkaisut, kuten mikrometsät, olisivat hyvä tapa tuoda viilennystä ja varjopaikkoja ulkoalueille.

Tiedonpuute ja oikeanlaisten ratkaisuiden tarjonta- ja hankintaosaaminen koettiin myös haasteiksi. Tähän voitaisiin vaikuttaa selkeällä viestinnällä esimerkiksi infokylttien ja tiedotustilaisuuksien muodossa sekä hankintaosaamisen ja ylläpidon koulutuksilla. Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hanke on myös omalta osaltaan tuottamassa informaatiota kunnille ilmastonmuutokseen varautumisen keinoista ja hyödyistä.

Kirjoittaja

Essi Malinen-Lallukka työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeen projektipäällikkönä.

Lähteet

Hämäläinen, R-M. 2023. Helteisiin varautuminen. Esitys Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeen työpajassa 13.9.2023.

Ilmasto-opas. 2023. Ilmastonmuutoksen suorat terveysvaikutukset. Viitattu 6.10.2023. Saatavissa https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ilmastonmuutoksen-suorat-terveysvaikutukset/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen. Viitattu 6.10.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/askeleet-ilmastonmuutokseen-varautumiseen

Lehtonen, I., & M. Rantanen. 2023. Euroopan kesät kuumenevat. Ilmastokatsaus 8/2023, 8–10. Viitattu 6.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2023-08-02

Pursiainen, A. 2023. Näe metsä puilta – mikrometsästä Keravan Hiilimetsäseen. Esitys Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeen työpajassa 13.9.2023.

Linkit

Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen. Projekti. Viitattu 6.10.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/askeleet-ilmastonmuutokseen-varautumiseen