Työelämässä tapahtuva harjoittelu on tärkeä osa sairaanhoitajakoulutukseen kuuluvia opintoja ja sillä on suuri merkitys opiskelijan ammatillisessa kehittymisessä (Kassara 2017, 141: Teuho ym. 2017, 11). SAILA-hankkeessa mukana olevien laillistujien teoriaopinnot ovat hyvässä vaiheessa ja suuri osa laillistujista aloittaa työelämässä toteutettavan harjoittelujakson alkuvuodesta. Opiskelijat suorittavat harjoittelua erilaisissa hoitotyön toimintaympäristöissä saavuttaakseen suomalaisen sairaanhoitajan ydinosaamista.
LAB-ammattikorkeakoulussa toteutettava laillistamisväylä on osa SAILA-hanketta. Saila-hankkeessa tuetaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien mahdollisuuksia saada ammattioikeus toimia Suomessa sairaanhoitajana. Hanketta toteutetaan yhdessä kaikkien Suomessa sairaanhoitajia kouluttavien 20 ammattikorkeakoulun kanssa. Laillistamisväylän opinnot ovat alkaneet syksyllä 2024 ja päättyvät vuoden 2025 aikana huomioiden opiskelijoiden yksilöllinen opintojen eteneminen.
Monelle ensikosketus suomalaiseen hoitotyöhön käytännössä
SAILA-hankkeen laillistujilla on odottavaiset tunteet tulevia työelämäjaksoja kohtaan. Työelämäjakso voi kuitenkin myös aiheuttaa opiskelijoille jännitystä sekä epävarmuuden tunteita (Teuho ym. 2017). Suomalainen hoitokulttuuri ja siihen liittyvät toimintaperiaatteet voivat olla hyvinkin erilaisia verrattuna laillistujan kotimaan toimintatapoihin ja työympäristöihin. Myös sairaanhoitajan rooli, työtehtävät ja vastuut voivat erota toisistaan eri kulttuureissa paljonkin. (Newton ym. 2016, 1497.)
Työelämäjaksolla laillistuja pääsee soveltamaan käytännön työelämään sekä omaa aikaisempaa kotimaassaan hankittua koulutusta ja työkokemusta että laillistamisväylällä teoriaopintojen kautta saavutettua osaamista. Työelämäjaksot voivat olla laillistujille hyvinkin jännittäviä, sillä osalle ne voivat olla ensikosketus suomalaisiin hoitotyön ympäristöihin.
SAILA-hankkeeseen kuuluvat työelämäjaksot ovat tärkeä osa laillistamisopintoja. Laillistamisväylän työelämäjakso toteutuu samalla tavalla kuten sairaanhoitajakoulutuksen tutkinto-opiskelijan harjoittelu, mutta harjoittelupolku suunnitellaan vielä yksiköllisemmin laillistujan aikaisemman työkokemuksen ja osaamisen arvioinnin perusteella. Työelämäjaksojen pituudet ja työyksiköt määrittyvät laillistujien kohdalla aina yksiköllisesti ja jaksot voivat olla eri pituisia osaamisen mukaan. Harjoitteluun liittyvät käytännöt ovat laillistujalle samat; suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus ovat keskeistä osaamiseen saavuttamisessa.
Laillistujalla on mahdollisuus tehdä harjoittelua myös opinnollistaen. Opinnollistaessaan harjoittelua laillistuja suorittaa työelämäharjoittelua työsuhteessa samalla hankkien tavoitteiden mukaista osaamista. Opinnollistaminen on mahdollista niille laillistujille, joilla on suomalainen lähihoitajatutkinto suoritettuna, jolloin opinnollistaminen voidaan tehdä lähihoitajan työsuhteessa.
Osaamistavoitteet tukevat ydinosaamisen saavuttamista
Työelämäjaksolle laaditut tavoitteet ohjaavat harjoittelun sisältöä, ja ne laaditaan aina yksilöllisesti laillistujan lähtötason mukaan.
Osaamistavoitteissa on tärkeä huomioida sairaanhoitajan tehtävissä vaadittava suomen kielen osaaminen. Laillistuja laatiikin kliinisten tavoitteiden lisäksi myös suomen kielen tavoitteet. Työelämäjaksoon kuuluvissa arviointikeskusteluissa arvioidaan laillistujan tavoitteiden saavuttamista eli tarkempaa osaamisen kehittymistä kolmikantana. Arviointiin osallistuvat laillistujan lisäksi ohjaava opettaja sekä työelämäohjaaja. Tarvittaessa arviointikeskusteluun osallistuu myös suomen kielen opettaja.
Kevään 2025 aikana LAB-ammattikorkeakoulun laillistamisväylällä olevat opiskelijat aloittavat työelämäjaksot eri puolella Suomea sekä erilaisissa yksiköissä. Osa laillistujista aloittaa ensimmäisen jaksonsa asumispalveluyksiköissä, kun taas toiset voivat aloittaa työelämäjakson suoraan erikoissairaanhoidon osastolla. Kevään aikana saammekin kuulla ensimmäisten opiskelijoiden kokemuksia työelämäjaksoista.
Kirjoittaja
Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja SAILA-hankkeessa asiantuntijana.
Lähteet
Kassara, H. 2017. Ilo hoitotyön ammatin opiskelussa ammatillisen kasvun voimavarana. Akateeminen väitöskirja. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1841. Tampereen yliopisto. Tampere. Viitattu 2.2.2025. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/102298/978-952-03-0601-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Newton, L., Pront, L. & Giles, T.M. 2016. Experiences of registered nurses who supervise international nursing students in the clinical and classroom setting: an integrative literature review. Journal of Clinical Nursing 25 (11–12). Viitattu 2.2.2025. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/jocn.13127
Stojanovic, D. 2014. Lääkäri, Lääketieteellinen, Lääke. Pixabay. Viitattu 2.2.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri-l%C3%A4%C3%A4ketieteellinen-l%C3%A4%C3%A4ke-563428/
Teuho, S., Roto, H., Sulonen, T., Vikberg-Aaltonen, P. & Sankelo, M. 2017. Terveysalan opiskelijoiden kielteiset kokemukset harjoittelun aikana. Tutkiva hoitotyö 15:1, 10–17. Viitattu 2.2.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/134385/Teuho_Roto_Sulonen_Vikberg-Aaltonen_Sankelo.pdf?sequence=1&isAllowed=y
