Nuorten päihteidenkäyttö on muuttunut merkittävästi 2000-luvun aikana, kertoo ESPAD 2024 -kysely. Kysely toteutetaan anonyyminä neljän vuoden välein kouluissa otokseen perustuvana.
Nikotiinin ja alkoholin käyttö on vähentynyt yläasteikäisten keskuudessa huomattavasti, kun taas lääkkeiden ja muiden huumausaineiden käyttö on lisääntynyt. Vuonna 1999 raittiiden yläasteikäisten määrä oli yhdeksän prosenttia, kun taas vuonna 2024 se oli 35 prosenttia. Tupakoivia nuoria oli vuonna 1999 neljännes, kun vuonna 2024 viisi prosenttia nuorista tupakoi säännöllisesti. Nuorten yleisimpänä kokeiltavana huumeena on säilynyt kannabis. Poikien keskuudessa on huomattu stimulanttihuumeiden käyttämisen yleistyminen. (THL 2024.)
Intoksikaatiopotilas lastensuojelun sijaishuollossa
Opinnäytetyön yhteydessä tuotettiin toimintaohje Familar Oy:n Anjalan toimintayksikköön niiden tilanteiden varalle, että nuori saa yliannostuksen päihteistä asumisyksikössä ja ohjaajan tulisi antaa ensiapua nuorelle. Ohjaajille järjestettiin infotuokio syksyllä 2024 ohjaajien tiimipäivän yhteydessä. Infotuokiossa pidettiin lyhyt esitelmä päihteidenkäytöstä ja intoksikaatiopotilaan ensiavusta. Lopputuotteena asuinyksikköön laadittiin A4-kokoinen toimintaohje ohjaamaan mahdollisia ensiaputilanteita (Mikkonen & Ollikka 2025).
![[Alt-teksti: ambulanssin sisällä olevalla tasolla kolme pientä lääkepipettiä vierekkäin.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/02/79_2025_Miten-nuorison-paihteidenkaytto-on-muuttunut-vuosituhannen-alusta-1024x648.jpg)
Nuorten päihteidenkäytön tulevaisuudennäkymät
Nuorten päihteidenkäyttö on jatkuvasti alati muuttuvassa tilassa. Alkoholinkulutus on vähentynyt, mutta tilalle nousee uusia trendejä. Yksi huolestuttava ilmiö on uudet trendikkäät sähkösavukkeet eli puhekielessä vapet sekä nikotiinipussit, jotka ovat kasvattaneet suosiotaan nuorten keskuudessa. Samaan aikaan kannabiksen hyväksyttävyys lisääntyy laillistamiskeskustelujen myötä, vaikka kannabiksen käyttö onkin vähentynyt. Katukuvaan kantautuneet uudet muuntohuumeet ja synteettiset aineet tuovat uusia riskejä ja ongelmia, sillä näiden aineiden koostumus ja vaikutukset voivat olla arvaamattomia.
Päihteiden käyttö liittyy nykypäivänä yhä enemmän mielenterveyden haasteisiin, sillä päihdeongelmat liittyvät monesti suoraan mielenterveyden ongelmiin. Monet nuoret kokevat ahdistusta, masennusta ja stressiä ja päihteitä saatetaankin käyttää näihin itsehoitokeinona. Samoin mielenterveysongelmissa kynnys ja kontrolli päihteiden käytölle laskee. Viimeisimmän tiedon mukaan noin 5 % nuorista kärsii diagnoositasoisesta päihdehäiriöstä. (THL 2023.) Huolestuttavaa onkin, pystyvätkö mielenterveys- ja päihdepalvelut vastaamaan tähän tarpeeseen myös tulevaisuudessa.
Sosiaalinen media vaikuttaa ja muokkaa nuorten suhtautumista päihteisiin. Jotkut somevaikuttajat edistävät terveellisiä elämäntapoja, kun taas toiset normalisoivat huumeiden kokeilua ja käyttöä. Samalla päihteitä on aiempaa helpompi hankkia ja myydä jakelukanavien lisääntyessä esimerkiksi netin pimeiltä markkinoilta tai sosiaalisen median palveluista. Toisaalta taas some voi toimia myös tiedonlähteenä ja ennaltaehkäisyn välineenä oikein käytettynä.
Faktatietoa ja mielenterveyspalveluja
Miten tähän pitäisi sitten reagoida? Ennaltaehkäisyssä on tärkeää tarjota nuorille rehellistä, faktapohjaista tietoa, sillä perinteinen pelotteluun perustuva valistus ei enää tehoa nykynuorisoon. Lisäksi tarvitaan kattavia mielenterveys- ja päihdepalveluita ja näiden etenkin palveluiden parempaa resursointia. Lisäksi päihteiden käytön valvonnan ja sääntelyn tulisi pysyä muuttuvien trendien mukana.
Myös vanhemmille tulisi tarjota entistä kattavammin tietoa nuorten päihteidenkäytön trendeistä ja siitä, miten nuoren kanssa voi päihteistä keskustella rakentavasti. Nuorten päihdekäyttö ei ole mustavalkoinen ilmiö, johon on helppoja ja selkeitä ratkaisuja, mutta kehitystä voidaan ohjata vastuullisilla päätöksillä ja avoimella keskustelulla.
Kirjoittajat
Tuomas Mikkonen ja Miika Ollikka ovat ensihoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa. Ollikka on työskennellyt 2,5 vuotta lastensuojelussa, mistä idea aiheeseen tuli.
Tia Windahl työskentelee LABissa ensihoidon lehtorina.
Lähteet
Mikkonen, T. & Ollikka, M. 2025. Päihteistä johtuva intoksikaatio sijaishuollossa ja siellä annettava ensiapu. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502183026
THL. 2023. Nuorten päihteiden käyttö ja päihdehäiriöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.2.2025. Saatavilla https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot/nuorten-paihteiden-kaytto-ja-kaytoshairiot
THL. 2024. Nuorten päihteiden käyttö ja rahapelaaminen – ESPAD-tutkimus 2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 6.1.2025. Saatavissa https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/nuorten-paihteiden-kaytto-ja-rahapelaaminen-espad-tutkimus