Julkinen rahoitus tapahtumien mahdollistajana – vai uhkana kestävyydelle?

Tapahtumien julkinen tukeminen on vakiintunut osa aluekehityspolitiikkaa, mutta kuinka pitkälle julkinen sektori voi – tai sen tulisi – kantaa vastuuta tapahtumien elinvoimasta? Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hanke (LAB 2025) tarjoaa otollisen kontekstin pohtia, minkälainen rooli julkisella rahoituksella on kestävän tapahtumatuotannon rakentamisessa.

Tapahtumat osana aluekehitystä

Kulttuuri- ja matkailutapahtumat nähdään yhä useammin strategisina investointeina, joilla voidaan vahvistaa alueen elinvoimaa, työllisyyttä ja vetovoimaa (Crompton 2006; Lee 2018). Julkinen rahoitus toimii usein siemenrahoituksena, joka mahdollistaa laadukkaan ohjelman, markkinoinnin ja yleisöpohjan rakentamisen. Tällöin tapahtumat voivat toimia sekä aluetalouden vahvistajina että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rakentajina (Nicoliello 2024).

Kuitenkin herää kysymys, missä kulkee terveen tukemisen ja haitallisen riippuvuuden raja. Kun tapahtuman budjetista suuri osa koostuu julkisesta tuesta, on vaarana, että tapahtuma ei kehity markkinalähtöisesti, eikä sen sisällöllinen tai taloudellinen kestokyky vahvistu (Shen ym. 2023). Liiallinen tukeutuminen julkiseen rahoitukseen voi heikentää omarahoituksen, sponsoroinnin ja yleisötulojen merkitystä, mikä puolestaan voi rajoittaa innovaatiota ja pitkän aikavälin kilpailukykyä (Ormerod ym. 2020).

Mittarit kuntoon

Julkisen rahoituksen kohdentamisen tulee perustua selkeisiin ja arvioitaviin hyötyihin, ei pelkästään perinteisiin tai poliittisiin paineisiin (Ormerod ym. 2020). Vaikuttavuusperusteinen rahoitusmalli edellyttää mittareita, jotka kuvaavat esimerkiksi tapahtumien aluetaloudellista hyötyä, työllisyysvaikutuksia ja matkailullista vetovoimaa. Pelkkien kävijämäärien seuraaminen ei riitä – arvioinnin tulee ulottua myös pidemmän aikavälin vaikutuksiin, kuten osaamisen kehittämiseen, yhteistyörakenteisiin ja kestävyyden edistämiseen (Crompton 2006).

Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri-hanke tarjoaa laajemman näkökulman tapahtumien vaikuttavuuteen. Hanke ei keskity yksittäisten tapahtumien tukemiseen, vaan koko toimialan pitkäjänteiseen kehittämiseen (LAB 2025). Tällöin mittareiksi nousevat myös uuden liiketoiminnan synty, verkostojen vahvistuminen ja alueellisen profiloitumisen edistyminen. Erityisesti pienillä alueilla nämä laadulliset vaikutukset voivat olla ratkaisevia alueen elinvoiman ja vetovoiman kannalta, josta hyvänä esimerkkinä myös Imatran kaupungin tapahtumakumppanuusmalli (Imatra 2025).

Julkisen tuen tulisi ohjata tapahtumia kohti strategisempaa ja kestävämpää toimintaa. Rahoitusehdoilla voidaan edistää vaikuttavuuden arviointia, kestävän kehityksen toimenpiteitä ja paikallisten toimijoiden osallistamista tuotantoprosesseihin. Näin julkinen rahoitus ei toimi vain taloudellisena tukena, vaan myös investointina alueen osaamiseen, yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen.

Kohti kestävää tapahtumatuotantoa

Julkinen rahoitus voi toimia tärkeänä katalyyttinä tapahtumien kehitykselle, mutta sen ensisijaisena tavoitteena tulisi olla tapahtumatoimijoiden pitkän aikavälin resilienssin vahvistaminen. Kestävään tuotantoon siirtyminen vaatii rahoitusmallien uudistamista niin, että ne kannustavat uusien ansaintamallien kehittämiseen, kumppanuuksien rakentamiseen ja jatkuvaan oppimiseen (Shen ym. 2053).

Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hankkeen kaltainen alusta mahdollistaa uusien rahoitusmallien kokeilun, joissa tukea sidotaan esimerkiksi vaikuttavuuden arviointiin, osaamisen kehittämiseen tai kestävien käytäntöjen omaksumiseen. Avoin vuoropuhelu julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä sekä strateginen yhteiskehittäminen voivat tukea koko alueellista ekosysteemiä, ei vain yksittäisiä tapahtumia (Orefice & Nyarko 2020).

Tapahtumien arvo ei rajoitu talouteen – ne luovat merkityksiä, yhteisöllisyyttä ja kulttuurista pääomaa. Siksi kestävä tapahtumatuotanto tulisi ymmärtää osana resilienttiä kulttuuriekosysteemiä, joka kykenee uusiutumaan ja vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin (Kwiatkowski ym. 2023). Julkinen rahoitus voi parhaimmillaan tukea tätä kehitystä strategisesti ja moniarvoisesti.

Lähteet

Crompton, J. L. 2006. Economic impact studies: Instruments for political shenanigans? Journal of Travel Research. 45(1). 67–82.  Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/0047287506288870

Imatra. 2025. Tapahtumakumppanuus. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://imatrabasecamp.fi/fi/tapahtumakumppanuus         

Kwiatkowski, G., Ossowska, L., Strzelecka, M., Dragin-Jensen, C., Hannevik Lien, V., Janiszewska, D. & Kloskowski, D. 2023. Building a resilient event sector in times of uncertainty. Event Management. 27(4). 481–498. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3727/152599522X16419948695071

LAB. 2025. Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/etela-karjalan-tapahtumaklusteri

Lee, N. 2018. Inclusive Growth in cities: a sympathetic critique. Regional Studies. 53(3). 424–434. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/00343404.2018.1476753

Nicoliello, M. 2024. Reducing Public Funds Reliance in Olympic Bids: The Agenda 2020 Approach. In: Hyz, A. (eds) The Role of the Public Sector in Building Social and Economic Resilience. Palgrave Macmillan, Cham. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/978-3-031-67702-1_4

Orefice, C. & Nyarko, N. 2020. Sustainable value creation in event ecosystems – a business models perspective. Journal of Sustainable Tourism. 29(11–12). 1932–1947. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/09669582.2020.1843045

Ormerod, N. & Wood, E. H. 2020. Regional Event Tourism Funding Policies: A Strategic-Relational Critique of Current Practice. Journal of Travel Research. 60(4). 860–877. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/0047287520913631

Pexels. 2016. Yleisö, bändi, konsertti, väkijoukko. Pixabay. Viitattu 15.4.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/yleis%C3%B6-b%C3%A4ndi-konsertti-v%C3%A4kijoukko-1853662/

Shen, Q., Qiao, X. & Lu, L. 2025. Exploring the importance of government-enterprise cooperation among festival stakeholders for festival sustainability: an evolutionary game perspective. Current Issues in Tourism. 1–23. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/13683500.2025.2459820