Tahaton lapsettomuus – Yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka koskettaa molempia osapuolia

Viimeisten vuosien aikana lapsettomuus on yleistynyt ja nykyään joka viides suomalainen kohtaa lapsettomuuden (Tiitinen 2022; Lehto 2019). Tahaton lapsettomuus on merkittävä kriisi, joka koskettaa naisia sekä miehiä, ja sen riski kasvaa iän myötä. Lapsettomuus koskettaa aina mahdollisesti molempia osapuolia. Tunteita koetaan ilosta suruun ja turhautumisesta epätoivoon. Siksi puolison tukeminen ja huomioiminen on tärkeää. (Tiitinen 2022.)

Parisuhteen voima lapsettomuuden käsittelyssä

Lapsettomuus ja parisuhde kietoutuvat usein yhteen, sillä lasta toivotaan yleensä osana parisuhdetta. Lapsettomuuden aiheuttama kriisi vaatii parilta sopeutumista ja uusia selviytymiskeinoja. Pariskunnan on opeteltava puhumaan yhdessä vaikeistakin asioista, sillä jaettu suru saattaa lisätä läheisyyttä. (Terveyskylä 2020.) Toisaalta lapsettomuus voi myös nostaa vanhat haasteet esiin tai tuoda uusia haasteita (Felicitas Mehiläinen 2024). Suhteessa on aina kaksi ihmistä, ja molemminpuolinen panostaminen yhteiseen hyvinvointiin auttaa paljon lapsettomuuden käsittelyssä. Oma puoliso on valtaosalle lapsettomille tärkein tukija vaikeana hetkenä. (Terveyskylä 2020.)  

Kun lapsettomuus koskettaa vain toista osapuolta, se voi aiheuttaa parisuhteeseen erilaisia haasteita. Usein pettymyksen ja kiukun tunteen näyttäminen hankaloituu, mikä saa aikaan sen, että parisuhde etääntyy. Lapsettomuutta kokeva saattaa tuntea tai jopa käskeä toista osapuolta lähtemään uuteen parisuhteeseen, jotta edes hän saisi haluamansa lapsen. Parisuhteen yksi tärkein aines on seksuaalinen vetovoima, lapsettomuudessa tämä saattaa jäädä sivuun. Nykyään kehittyneet lapsettomuushoidot tarjoavat monille mahdollisuuden vanhemmuuteen, mutta samalla voi syntyä surua siitä, ettei perhettä voitu perustaa luonnollisen hedelmöittymisen kautta.  (Felicitas Mehiläinen 2024.)

Kun lasta ei kuulukaan – tunteiden ja tuen merkitys

Lisääntyminen on aikuisten keskuudessa yksi henkilökohtaisimmista asioista, eikä siitä usein puhuta avoimesti edes puolisollekaan (Felicitas Mehiläinen 2024). Lapsettomuusprosessi on stressaavaa aikaa. Arka aihe koskettaa omaa seksuaalisuutta ja minäkuvaa, ja mieltä painaa kyvyttömyyden, viallisuuden, pelon, epäonnistumisen ja turhautumisen tunteet. Surutyö on molemminpuolista, mutta osapuolet käsittelevät surua eri tahtiin. On tärkeä muistaa, että molemmat tarvitsevat apua ja tukea. Joillekin henkilöille keskustelut lapsettomien kanssa auttavat oman lapsettomuuden käsittelyssä. Toiset vuorostaan keskustelevat mielellään ystävien ja perheen kanssa. Terveydenhuollon ammattilaisen avun piiriin on syytä hakeutua, kun vertaistapaamiset ja läheisten tuki eivät riitä. (Terveyskylä 2025.)

Ammattilaisen tuen merkitys lapsettomuuden puheeksiotossa on suuri. Lapsettomuus on monelle henkilökohtaisesti haastava ja monenlaisia tunteita herättävä kokemus. Ammattilaisen tarjoama tuki voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten lapsettomuuden kanssa kamppaileva kokee tilanteen ja miten hän pystyy käsittelemään sitä. Emotionaalinen tuki ja empatia ovat tärkeässä roolissa. Ilmapiirin tulisi olla luotu turvalliseksi ja luotettavaksi, jolloin asiakas tuntee myös olonsa turvalliseksi. (Eriksson & Arnkil 2012; Aura & Vaittinen 2025.)

Tämän vuoksi lapsettomuuden ja tahattoman lapsettomuuden käsittely on tärkeää myös terveydenhoitotyön koulutuksessa, jotta tulevat ammattilaiset osaavat ottaa asian puheeksi vastaanotolla, sekä tukea lapsettomuudesta kärsiviä. Puheeksiottoon liittyy merkittävässä määrin myös asiakkaan ohjaus tarvittaessa eteenpäin, ja tämän vuoksi opetussuunnitelmien rakenteessa ja koulutuksissa tulee huomioida myös lapsettomuuteen liittyvä erityinen lainsäädäntö ja muut säädökset. Ammattilaisen tulee osata puheeksioton yhteydessä tarvittaessa ohjata ja neuvoa asiakasta muun muassa hedelmöityshoitolain (1237/2006) säädöksistä, sekä kiireettömään hoidon pääsyn aikarajoista terveydenhuoltolain (1326/2010) osalta.

Lähteet

Aura, M. & Vaittinen, N. 2025. Lapsettomuuden puheeksiotto terveydenhuollon ammattilaisena. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.3.25. Saatavissa  http://www.theseus.fi/handle/10024/882842

Eriksson, E. & Arnkil, T. E. 2012. Huoli puheeksi – opas varhaisista dialogeista. Opas 60 Stakes. 8. painos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes). Viitattu 30.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-33-1792-8

Felicitas Mehiläinen. 2024. Miten lapsettomuus voi vaikuttaa parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen. Viitattu 16.3.2025. Saatavissa https://felicitas.mehilainen.fi/ajankohtaista/FAQ/miten-lapsettomuus-voi-vaikuttaa-parisuhteeseen-ja-seksuaalisuuteen/

Laki hedelmöityshoidoista 1237/2006. Finlex. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2006/1237

Lehto, S. 2019. Lapsettomuus jättää pysyvän jäljen. Perheyhteiskunta.fi. Viitattu 8.3.2025. Saatavissa https://www.perheyhteiskunta.fi/2019/01/10/lapsettomuus-jattaa-pysyvan-jaljen/

Potilaan lääkärilehti. 2012. Stressi ja lapsettomuus. Viitattu 20.3.2025. Saatavissa https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/stressi-ja-lapsettomuus/

Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Finlex. Viitattu 5.5.25. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2010/1326

Terveyskylä. 2020. Lapsettomuus ja parisuhde. Viitattu 16.3.2025. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/naistalo/lisaantymisterveys/lapsettomuus/lapsettomuus-ja-parisuhde

Terveyskylä. 2025. Oman lapsettomuuden kohtaaminen. Viitattu 16.3.2025. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/naistalo/lisaantymisterveys/lapsettomuus/oman-lapsettomuuden-kohtaaminen

Tiitinen 2022. Lapsettomuus. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 9.3.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00151