Vuonna 2024 käynnistyneen HÄMILIS – hävikki minimiin, lisäarvo maksimiin -hankkeen puitteissa LAB-ammattikorkeakoulun tavoitteena on kehittää työkalu hävikin mittaamiseen ja hallintaan elintarvikealan pk-yrityksissä. Hanke toteutetaan ryhmähankkeena Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Hämeen ammatti-instituutin (HAMI) kanssa, ja hävikin hallinnan lisäksi hankkeen tavoitteena on kartoittaa Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueiden elintarvikeyritysten sivuvirtoja ja tutkia näissä mahdollisesti esiintyviä arvokomponentteja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia.
Linkki Hämilis-hankkeen nettisivuille
LABin kehittämän hävikkityökalun lähtökohtana toimii muun muassa materiaalikatselmus, joka on Motivan, konsulttien ja kohdeyritysten yhteistyönä kehittämä työkalu yritysten materiaalitehokkuuden parantamiseen (Motiva 2024). Materiaalikatselmus perustuu ISO 14051 -standardiin ja on ollut käytössä Suomessa vuodesta 2014 alkaen (Heponiemi 2024).
Motivassa työskennelleen Kimmo Heponiemen mukaan on ollut haastavaa saada yritykset ymmärtämään katselmusten tuottamia hyötyjä. Niitä teettäneet yritykset kokivat kuitenkin saavansa katselmuksista arvokasta tietoa. Katselmuksen teettäneet yritykset kertoivat kuitenkin kokeneensa itse katselmusprosessin usein kuormittavaksi erityisesti lähtötietojen keräämisen ja henkilöstön sitouttamisen osalta. LAB-ammattikorkeakoulun sMARTTA-hankkeessa vuosina 2018–2020 (LAB-ammattikorkeakoulu 2025) kehitettiin katselmusmallia kevyemmäksi, ja sitä pilotoitiin kolmessa yrityksessä. Näiden yritysten palaute kevennetystä katselmusmallista oli positiivista. Vuoteen 2024 asti Business Finland tuki materiaalikatselmusten tekemistä yli 60 prosentin tuella, mutta tuen päättyminen on käytännössä lopettanut katselmusten teettämisen. (Heponiemi 2024.)
LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija ja HÄMILIS-hankkeen LABin projektipäällikkö Pasi Raja (2025) kokee, että elintarviketeollisuudessa olisi edelleen kysyntää kevyemmälle työkalulle, jolla voitaisiin edistää hävikinhallintaa teollisessa elintarviketuotannossa. Hävikkityökalun kehittäminen aloitettiin haastattelemalla kymmentä elintarvikealan yritysten edustajaa hävikin hallintaan liittyen. Haastatteluissa keskityttiin selvittämään, miten hävikkiä mitataan ja hallitaan yrityksissä tällä hetkellä ja millaista apua hävikin hallintaan mahdollisesti kaivattaisiin.
Apua kaivataan hävikin riittävän tarkkaan mittaamiseen pk-yrityksissä
Haastatteluihin osallistui edustajia neljästä elintarvikevalmistuksen pk-yrityksestä sekä neljä suurten elintarvikekonsernien tuotantolaitosten edustajaa. Lisäksi haastateltiin kaksi elintarvikealan koulutuksen ja asiantuntijatyön tekijää. Yhteistä kaikille haastateltaville oli, että hävikki koettiin tärkeäksi aiheeksi ja yrityksissä oltiin kiinnostuneita uusista ratkaisuista ja työkaluista. Hävikin mittaamisen, seurannan ja hallinnan tasossa sen sijaan oli suurta hajontaa. Odotetusti suurimmissa yrityksissä tuotannon kustannusten ja hävikin seuranta ja mittaaminen olivat korkealla tasolla, ja dataa oli runsaasti saatavilla toimintaa ja tuotantoa ohjaavista järjestelmistä. Pienimmissä yrityksissä sen sijaan jo tuotteiden tehdashinnan määrittämisessä saattoi olla puutteita ja hävikin määrittäminen saattoi olla hyvin karkeaa ja epätarkkaa: esimerkiksi silmämääräisesti arvioitua.
Tarkimmillaan hävikin mittaaminen oli työvaihe- tai tuotekohtaista, ja mukaan huomioitiin raaka-aineen ja tuotehävikin lisäksi työn ja hyödykkeiden kustannuksia. Useissa haastatteluissa tuli kuitenkin ilmi, että kustannusten arvioinnissa olisi tarkentamisen varaa tai että dataa puuttuu, koska sopivaa mittausmenetelmää ei ole käytettävissä. Monissa yrityksissä koettiin, että koko henkilöstön tuotannon työntekijöistä lähtien tulisi kantaa vastuuta hävikin hallinnasta. Varsinaiset kehittämistoimet olivat kuitenkin yleensä työnjohdon tai tuotannosta ja kehittämisestä vastaavien vastuulla, ja he usein kokivat, että odotukset kehittämisprojekteille olivat suurempia kuin käytettävissä olevat resurssit antavat myöten. Apua kaivattiin erityisesti hävikin riittävän tarkkaan mittaamiseen. Yrityksissä koettiin, että kehittämistoimet olisi kuitenkin mahdollista toteuttaa omilla resursseilla.
Hämilis-hankkeen hävikkityökalun kehittäminen jatkuu seuraavaksi työpajatyöskentelyllä halukkaiden yrityskumppanien kanssa ja etenee lopulta kehitetyn työkalun pilotointiin yhdessä tai kahdessa yrityksessä.
Kirjoittaja
Soila Saavala toimii laboratoriovastaavana LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikön Food Pilot Plantissa. Hän osallistui HÄMILIS – hävikki minimiin, lisäarvo maksimiin -hankkeen toteutukseen asiantuntijana.
Lähteet
1981 Digital. 2023. A computer screen with a bunch of data on it. Unsplash. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://unsplash.com/photos/a-computer-screen-with-a-bunch-of-data-on-it-bMWHu8wU1Vk
Heponiemi, K. 2024. Asiantuntija, Motiva. Haastattelu 8.8.2024.
LAB-ammattikorkeakoulu. sMARTTA – Älykkäällä toimintatavalla materiaalitehokkuutta pk-sektorille. Viitattu 12.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/smartta
Motiva. 2024. Materiaalikatselmusmenettelyn taustaa. Viitattu 12.5.2025. Saatavissa https://www.motiva.fi/ratkaisut/materiaalitehokkuus/materiaalikatselmukset/materiaalikatselmusmenettelyn_taustaa
Pooloo, A. 2017. Assorted plastic bottles. Unsplash. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://unsplash.com/photos/assorted-plastic-bottles-FK3s0hRpMNM
Raja, P. 2025. Haastattelu 2025.
Senoner, A. 2022a. A few crates of lemons. Unsplash. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://unsplash.com/photos/a-few-crates-of-lemons-ZTU2v9GZ8Yg
Senoner, A. 2022b. A large factory with many machines. Unsplash. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://unsplash.com/photos/a-large-factory-with-many-machines-McVYyzi0SUs
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. HÄMILIS – hävikki minimiin, lisäarvo maksimiin. Viitattu 12.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hamilis-havikki-minimiin-lisaarvo-maksimiin
