Kokonaisvaltainen elvytyksen jälkeinen hoito – viilennyshoidon rooli neurologiseen ennusteeseen

Elvytyksen jälkeinen spontaanin verenkierron palautuminen (ROSC) ei vielä tarkoita, että potilas on selvinnyt. Chain of survival -teorian mukaan elvytetyn potilaan selviytymiseen vaikuttaa varhaisen elvytyksen aloituksen lisäksi myös elvytyksen jälkeinen hoito, eli postresuskitaatiohoito. Se on merkittävässä roolissa potilaan ennusteen kannalta, sillä jopa 70 % elvytetyistä sydänpysähdyspotilaista saa postresuskitaatio-oireyhtymän (Hiltunen 2016; Jozwiak ym. 2020.) Välittömästi ROSC:n jälkeen aloitetulla hoidolla, erityisesti vitaalielintoimintojen tukemisella ja aivovaurioiden ehkäisyllä, voidaan parantaa potilaan toipumista ja neurologista ennustetta. Tutkimustuloksissa korostuu erityisesti viilennyshoidon merkitys osana aivovaurioiden ehkäisyä.

Aivovaurioiden kehittyminen elvytyksen jälkeen

Elvytyksen jälkeisellä oireyhtymällä, eli postresuskitaatio-oireyhtymällä on merkittävät vaikutukset potilaan ennusteeseen, ja se on yhteydessä korkeaan kuolleisuuteen. Tila aiheuttaa sepsiksen kaltaisen tulehdusreaktion. Tila ilmenee aivovaurioina, sydänlihaslamana sekä muutoksina veren hyytymisjärjestelmässä, lämmönsäätelyssä ja glukoositasapainossa. (Oksanen & Varpula 2013; Jozwiak ym. 2020; Nolan ym. 2021.)

Ensimmäiset aivovauriot muodostuvat elottomuuden aikana, mutta ne jatkuvat myös verenkierron palautumisen jälkeen. ROSC:n jälkeiset aivovauriot johtuvat reperfuusiovaurioista, jotka alkavat kehittyä verenkierron palautumisen jälkeen, kun verta virtaa uudelleen aivoihin. Aivovauriot kehittyvät sitä nopeammin, mitä pidempään elottomuus on kestänyt. Vaikka laadukas paineluelvytys voi tukea verenkiertoa elottomuuden aikana, se ei estä vaurioiden kehittymistä, koska sillä kyetään pitämään yllä korkeintaan 30 % normaalista sydämen minuuttitilavuudesta. (Salo & Kuisma 2022, 333–334.)

Viilennyshoito aivovaurioiden ehkäisyssä

Viilennyshoidon vaikutuksia potilaan neurologiseen ennusteeseen on tutkittu laajasti viime vuosina. Viilennyshoidon on todettu muun muassa vähentävän aivojen hapenkulutusta 6 % jokaista celsiusastetta kohden. Lisäksi viilennyshoito hillitsee aivokudosta vaurioittavien välittäjäaineiden vapautumista, tasaa solukalvojen toimintaa ja veriaivoestettä. (Nolan ym. 2021.)

Elvytetyn potilaan lämpötilaa hallitaan 72 tuntia sydämen käynnistymisen jälkeen. Tärkeintä tänä aikana on vältellä kuumetta, jonka raja on 37,8 ^oC (Dillenbeck ym. 2024.) Ensimmäisen vuorokauden ajan lämpötila pyritään pitämään 32–36 ^oC (Nolan ym. 2021).

Ensihoidossa viilennyshoito on rajatumpaa verrattuna teho-osastoon, ja yleensä sitä toteutetaan alueellisten ohjeiden mukaan ja olosuhteista riippuvaisena. Mekaaninen viilennys toteutetaan muun muassa leikkaamalla vaatteet ja pitämällä ambulanssi viileänä. (Salo & Kuisma 2022, 351.) Teho-osastoilla on käytettävissä muun muassa viileitä geelityynyjä ja intravaskulaarisia viilennyslaitteita (Fernandez Hernandez ym. 2023). Käytettyjä laitteita ovat esimerkiksi Artic Sun ja Thermogard. Potilaan ennusteen kannalta ei ole kuitenkaan todettu merkittävää eroa noninvasiivisen ja invasiivisen viilennysmenetelmän välillä. (Alanen ym. 2022.)

Ensihoidossa parasetamolin käytöstä ei löytynyt yhtenäisiä hoitolinjauksia elvytetyn potilaan kohdalla. Useissa lähteissä parasetamoli on kuitenkin mainittu osana tehohoidon viilennyshoitoa. Parasetamolin vaikutuksia elvytettyjen potilaiden ensihoidossa olisi tärkeää tutkia tarkemmin, sillä postresuskitaatio-oireyhtymään liittyy usein hemodynamiikan epävakautta. Tällöin etenkin suonensisäisesti annetun parasetamolin mahdollinen verenpainetta alentava vaikutus saattaa olla potilaan ennusteen kannalta epäedullinen. (Ahokas & Hayrabedian 2025.)

Ahokkaan ja Hayrabedianin (2025) opinnäytetyö ensihoidon postresuskitaatiohoidosta toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tuloksissa saatiin kuvailu postresuskitaatiohoidon erityispiirteistä hyödyntäen ensihoidossa käytössä olevaa ABCDEF-menetelmää.

Lähteet

Ahokas, N. & Hayrabedian, S. 2025. Postresuskitaatiohoito ensihoidossa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504257693

Alanen, P., Hakio, N. & Koskela, T. 2022. Tehohoitotyö. 1. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Dillenbeck, E., Hollenberg, J., Holzer, M., Busch, H.-J., Nichol, G., Radsel, P., Belohlavec, J., Corral Torres, E., López-de-Sa, E., Rosell, F., Ristagno, G., Forsberg, S., Annoni, F., Svensson, L., Jonsson, M., Bäckström, D., Gellerfors, M., Awad, A., Taccone, F. S., & Nordberg, P. 2024. The design of the PRINCESS 2 trial: A randomized trial to study the impact of ultrafast hypothermia on complete neurologic recovery after out-of-hospital cardiac arrest with initial shockable rhythm. American Heart Journal. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0002870324000474?via%3Dihub

Fernandez Hernandez, S., Barlow, B., Petsovskaya, V. & Maciel, C.B. 2023. Temperature control after cardiac arrest: a narrative review. PubMed Central. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10129937/

Hiltunen, P. 2016. Out-of-hospital Cardiac Arrest in Finland. Väitöskirja. University of Eastern Finland, Faculty of Health Sciences. Viitattu 25.4.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2079-9

Jozwiak, M., Bougouin, W., Geri, G., Grimaldi, D. & Cariou, A. 2020. Post-resuscitation shock: resent advances in pathophysiology and treatment. PubMed Central. Viitattu 25.4.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7734609/

Nolan, J., Sandroni, C., Böttiger, B., Cariou, A., Cronberg, T., Friberg, H., Genbrugge, C., Haywood K., Lilja, G., Moulaert, V., Nikolaou, N., Olasveengen. T., Skrifvars, M., Taccone, F. & Soar, J. 2021. European Resuscitation Council and European Society of Intensive Care Medicine guidelines: post-resuscitation care. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://cprguidelines.eu/guidelines-2021 https://cprguidelines.eu/guidelines-2021

Oksanen, T. & Varpula, T. 2013. Elvytetyn potilaan alkuvaiheen hoitoperiaatteet. Sydänääni 24:1A. Luku 9. Suomen Kardiologinen Seura. Viitattu 31.5.2025. Saatavissa https://www.fincardio.fi/sydanaani-lehdet/teemanumerot/sydanaani-2013-24-1a-teemanumero/

Salo, A. & Kuisma, M. 2022. Sydänpysähdys ja elvytys. Teoksessa Kuisma, M., Holmström P., Nurmi, J., Porthan, K. & Puolakka, T. (toim.). Ensihoito. 8.–9. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. 333–334, 351.

Smith, M. 2021. The chain of survival. Sudden cardiac arrest UK. Viitattu 25.4.2025. Saatavissa https://suddencardiacarrestuk.org/2021/01/the-chain-of-survival/