Kulttuuritietoisuutta keittiöihin – Ossi2-hanke ja Päijät-Hämeen Ateriapalvelut

Kuva 1. Keittiö- ja ruoka-ala työllistää maahanmuuttajia hyvin. (Kuva: Pexels)

Maahanmuuttajataustaiset työntekijät työllistyvät kantasuomalaisia useammin palvelu- ja myyntityöhön (Sutela 2015, 84). Keittiö- ja ruoka-alalla on nähtävissä, että maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä kasvaa tasaisesti. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä avustavissa keittiö- ja ruokatyötehtävissä on seitsemässä vuodessa yli kaksinkertaistunut (taulukko 1). Vuonna 2010 lukumäärä oli 1 394, kun vuonna 2017 lukumäärä oli 2 914. (Suomen virallinen tilasto 2019.) Joulukuussa 2017 työelämässä on ollut yhteensä 14 940 maahanmuuttajataustaista henkilöä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2017). Heistä siis lähes viidennes on työskennellyt keittiö- ja ruoka-alalla.

Taulukko 1. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä avustavissa keittiö- ruokatyötehtävissä (Suomen virallinen tilasto 2019)

Lahden alueen suurin keittiöalan toimija on Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy, jolla on 90 keittiötä Päijät-Hämeen alueella. Osa keittiöistä on pieniä, yhden työntekijän keittiöitä, mutta laajimmat ovat isoja tuotantokeittiöitä. Ateriapalveluilla on töissä ja harjoittelijoina varsin paljon maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Lisäksi esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa kasvava määrä asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia. (Lintukangas 2019.) Kulttuurinen monimuotoisuus ja kulttuurien eroavaisuudet näkyvät keittiöiden arjessa niin suhteessa työkavereihin kuin asiakkaisiinkin.

Ossi2-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut luoda kieli- ja kulttuuritietoisen työvalmennuksen malli, jotta kynnys maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytointiin madaltuisi. Yhteistyössä Ateriapalveluiden henkilöstöpäällikön kanssa suunniteltiin kaksi iltapäivää kestävä Kulttuuritietoisen ohjauksen koulutus. Toiveena koulutukselle oli, että sen jälkeen henkilökunta ymmärtäisi muualta tulevia paremmin.

Koulutuksen teemoiksi valikoituivat oman kulttuurin ja sen vaikutusten tunnistaminen, työpaikan monimuotoisuuden tukeminen, eri kulttuurien tuntemus ja selkokielen käyttäminen. Mukana olleet kymmenen osallistujaa pitivät koulutusta niin hyödyllisenä, että se päätettiin toteuttaa toisen kerran. Toiseen toteutukseen osallistui 12 henkilöä.

Kuva 2: Ossi2-hankkeessa tehtiin opas kieli- ja kulttuuritietoiseen ohjaukseen.

Palautekyselyiden perusteella koulutus oli tarpeellinen ja ajankohtainen. Kaikki vastaajat kokivat, että voivat hyödyntää koulutuksen sisältöjä omassa työssään. Palautteiden mukaan erilaisten käyttäytymistapojen ja kulttuurien tuntemus auttaa ymmärtämään, miksi joku ihminen toimii toisin kuin itse. Tämän ansiosta erilaiset konfliktitilanteet vähenevät. Kun ymmärtää omaa kulttuuriaan ja omaa toimintaansa, on toisen neuvominenkin helpompaa. Arjen kannalta hyödyllisenä pidettiin myös selkokielisyyden esimerkkejä ja harjoituksia. Monessa palautteessa kiitosta saivat erityisesti konkreettiset vinkit kielen yksinkertaistamiseen.

Kirjoittaja

Marjaana Valo-Vuorela on suomen kielen ja viestinnän opettaja, joka toimi OSSI2-hankkeessa asiantuntijana.

Lähteet

Lintukangas, P. 2019. Henkilöstöpäällikkö. Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy. Haastattelu 10.6.2019.

Suomen virallinen tilasto (SVT) 2019: Työssäkäynti. Verkkojulkaisu.
ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.12.2019].
Saatavissa: http://www.stat.fi/til/tyokay/index.html?_ga=2.166178681.652021214.1575887451-1363634389.1572440206

Sutela, H. 2015. Ulkomaalaistaustaisten työsuhteet usein määrä- tai osa-aikaisia — ammattirakenne selittää suuren osan eroista. Teoksessa Nieminen, T., Sutela, H. & Hannula, U. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: tilastokeskus, 83—110.

Työ- ja elinkeinoministeriö 2017. Työllisyyskatsaus, joulukuu 2017. Verkkojulkaisu [viitattu 9.12.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701231256

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.