Vetytalous on keskiössä siirryttäessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Vetytalouteen liittyy kuitenkin monimutkaisia eettisiä, ekologisia ja yhteiskunnallisia ristiriitoja. Päijät-Hämeen VetyStrategia -hankkeen tavoitteena on tarkastella vedyntuotannon, metanolin valmistuksen hiilidioksidista ja vedyntuotannon hukkalämmön hyödyntämisen monipuolisia näkökulmia.
Suomessa vetytaloudelle asetetaan suuria odotuksia
Vetyteknologiaa pidetään keskeisenä osana siirtymää kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan Suomi nousee vetytalouden keskeiseksi tekijäksi ja tähtää 10 prosentin osuuteen EU:n puhtaan vedyn tuotannosta ja vähintään samaan osuuteen vedyn jatkokäytöstä (Valtioneuvosto 2023). Suomen vetyklusterin tekemän puhtaan vedyn strategian mukaan Suomen on mahdollista rakentaa Euroopan johtava vetyekosysteemi luomalla suotuisat markkinaolosuhteet ja sääntely, jotta vetytalouden kehitys nopeutuu Suomen hallituksen edellyttämällä tavalla (Hydrogen Cluster Finland 2023).
Uusiutuvalla energialla elektrolyysin avulla tuotettu vihreä vety nähdään lupaavana ratkaisuna teollisuuden, liikenteen ja energiavarastoinnin päästöjen vähentämiseksi. Puhtaan vedyn strategian mukaan vetyekosysteemit kehittyvät vetylaaksoissa ja poikkitieteellisessä yhteistyössä. Vetylaaksojen tulisi myös varmistaa yhteistyö ja parhaiden käytäntöjen jakaminen vetylaaksojen välillä (Hydrogen Cluster Finland 2023).
Lahteen on suunnitteilla Lahti Energian ja Nordic Ren-Gasin yhteistyönä vedyntuotantolaitos, joka on elektrolyysiteholtaan 120 megawattia (Nordic Ren-Gas 2022). Vedyntuotantolaitos ei palvele koko Päijät-Hämettä, ja siksi vedyntuotannon ja -käytön potentiaalia olisi selvitettävä maakunnan tasolla. Vihreän vedyn tuotanto vaatii uusiutuvaa energiaa. Päijät-Hämeessä soveltuvaa aurinko- ja tuulivoimaa on suunnitteilla ainakin Asikkalaan, Heinolaan, Iittiin, Orimattilaan, Padasjoelle ja Sysmään.
Vedyntuotannon eettiset, ekologiset ja yhteiskunnalliset ristiriidat
Vedyntuotannon investointeihin liittyy monimutkaisia eettisiä, ekologisia ja yhteiskunnallisia ristiriitoja. Ne vaikuttavat merkittävästi päätöksentekoon ja kestävyyden toteutumiseen. Eettiset, ekologiset ja yhteiskunnalliset näkökulmat on otettava vakavasti, jotta siirtymä kohti vetytaloutta olisi aidosti kestävä ja vetytalous toimisi välineenä kohti oikeudenmukaista ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta.
Vetytalouden riskinä on myös, että osa hyödyistä kumoutuu, jos vety pääsee karkaamaan ilmakehään aiheuttamaan ilmaston lämpenemistä. Kuvassa 2 on esitetty vihreän vedyn arvoketju ja sen ilmastoa lämmittävä vaikutus, jos vetyä pääsee vuotamaan ilmakehään (Ocko & Hamburg 2022). Vetytalous on kuitenkin fossiilista taloutta parempi vaihtoehto jokaisella mittarilla mitattuna.
Vedyntuotannon eettiset kysymykset liittyvät ennen kaikkea resurssien oikeudenmukaiseen jakautumiseen ja paikallisyhteisöjen asemaan. Esimerkiksi veden käyttö elektrolyysissä voi aiheuttaa ongelmia alueilla, joissa puhdas vesi on jo valmiiksi niukkaa. Lisäksi suurten vetyhankkeiden sijoittaminen voi johtaa tilanteisiin, joissa paikalliset yhteisöt jäävät ilman hyötyjä, vaikka ne kantavat hankkeiden ympäristö- ja sosiaaliset kustannukset. Eettisesti kestävät investointiperiaatteet ottavat huomioon paikallisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet.
Vaikka vihreä vety on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin fossiiliset polttoaineet, sen tuotanto ei ole täysin ongelmatonta. Elektrolyysi vaatii suuria määriä sähköä ja vettä, ja jos sähkö tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä, elektrolyysi voi kilpailla muiden käyttökohteiden, kuten kotitalouksien tai sähköautojen latauksen, kanssa. Myös vetyinfrastruktuurin (putkistot, varastot ja tuotantolaitokset ym.) rakentaminen voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan. Ekologinen kestävyys edellyttääkin huolellista suunnittelua ja vaikutusten arviointia, jotta vältetään haitat herkille ekosysteemeille.
Vedyntuotannon investoinnit keskittyvät vain tietyille alueille, ja jos ne hyödyttävät vain suuria teollisia toimijoita, ne voivat lisätä alueellista eriarvoisuutta. Samalla perinteisen energiasektorin muutosvastarinta voi aiheuttaa poliittista ja sosiaalista kitkaa. Työmarkkinoilla siirtymä vetytalouteen voi johtaa työpaikkojen katoamiseen perinteisiltä aloilta. Se voi vaatia panostuksia uudelleenkoulutukseen ja sosiaaliseen tukeen. Kestävän siirtymän on oltava oikeudenmukainen, jotta se saa laajan yhteiskunnallisen hyväksynnän.
Päätöksentekijät tasapainoilevat aina taloudellisten hyötyjen, ympäristötavoitteiden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välillä. Tämä vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa investointien vaikutuksia arvioidaan laajasti tutkitun tiedon avulla ja eri sidosryhmät otetaan mukaan suunnitteluun. Kestävyyden näkökulmasta on tärkeää, että vedyntuotanto ei ainoastaan vähennä päästöjä, vaan myös edistää sosiaalista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta. Se vaatii muun muassa läpinäkyvää päätöksentekoa, vastuullista resurssien käyttöä ja paikallisten yhteisöjen osallistamista.
Kirjoittaja
Mika Keski-Luopa toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä RELE – Ratkaisuja alueelliseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen -hankkeessa sekä Päijät-Hämeen VetyStrategia -hankkeessa. Lisäksi hän toimii LABin ja Heinolan kaupungin välisen InnoHub- yhteistyön koordinaattorina.
Päijät-Hämeen VetyStrategia
Päijät-Hämeen VetyStrategia (1.1.2025–30.6.2027) on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama EAKR-hanke, joka keskittyy tutkimaan vedyntuotannon ja -käytön mahdollisuuksia Päijät-Hämeen alueella (LAB 2025). Hankkeessa muun muassa jatketaan edellisissä hankkeissa aloitettua vedyntuotannon mallintamista mallintamalla vedyntuotannon ja sen hukkalämmön hyödyntämisen lisäksi vedyn käyttöä raskaan liikenteen polttoaineena. Hankkeen tavoitteena on edistää kestävää liikennettä ja energiahuoltoa alueella sekä tukea hallituksen ja maakunnan kehitystavoitteita tarkastelemalla vedyntuotannon, metanolin valmistuksen hiilidioksidista ja vedyntuotannon hukkalämmön hyödyntämisen monipuolisia näkökulmia (LAB 2025).
Lähteet
Hydrogen Cluster Finland. 2023. Clean hydrogen economy strategy for Finland. Viitattu 15.5.2025. Saatavissa https://h2cluster.fi/wp-content/uploads/2023/06/H2C-H2-Strategy-for-Finland.pdf
LAB. 2025. Päijät-Hämeen Vetystrategia. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/paijat-hameen-vetystrategia
Nordic Ren-Gas. 2022. Lahti Energia ja Nordic Ren-Gas allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Suomen suurimman vetytalouskeskittymän kehittämisestä. Ajankohtaista 19.1.2022. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa https://ren-gas.com/ajankohtaista/lahti-energia-ja-nordic-ren-gas-allekirjoittivat-yhteistyosopimuksen-suomen-suurimman-vetytalouskeskittyman-kehittamisesta/
Ocko, I. B. & Hamburg, S. P. 2022. Climate consequences of hydrogen emissions. Atmospheric Chemistry and Physics. Vol. 22 (14), 9349–9368. Viitattu 15.5.2025. Saatavissa https://acp.copernicus.org/articles/22/9349/2022/
Syced. 2021. Hydrogen recharging station. Viitattu 6.5.2024. Saatavissa https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hydrogen_recharging_station,_by_Iwatani_in_Ariake_3.jpg
Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 15.5.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165042/Paaministeri-Petteri-Orpon-hallituksen-ohjelma-20062023.pdf
