MS-tauti tunnetaan yleisimpänä nuorten aikuisten toimintakykyä haittaavana keskushermoston autoimmuunisairautena, jossa kehon valkosolut taistelevat omia kudoksia vastaan. Diagnoosi tehdään useimmiten 20–40 vuoden iässä magneettikuvaksella ja selkäydinnestenäytteellä. Oireet johtuvat paikallisista tulehduspesäkkeistä aivoissa, selkäytimessä tai näköhermoissa. (Tienari 2025.)
MS-taudin syntymekanismia ei tunneta, mutta perintö- ja ympäristötekijöillä tiedetään olevan merkitystä. Lisäksi vaikuttaviksi tekijöiksi ovat nousseet mm. lapsuus- ja nuoruusiän infektiot, tupakointi sekä alhainen D-vitamiinipitoisuus. (Neuroliitto 2025.) Valtaosalla sairastuneista on MS-taudin aaltomainen muoto, jossa on muutaman viikon pahenemisvaiheita ja pitkiä lieväoireisia tai kokonaan oireettomia jaksoja. Tulehdustaudit voivat aiheuttaa pahenemisvaiheen aivojen tai selkäytimen tulehdusreaktion vuoksi. (Terveyskylä 2022.)
Kaurasen (2021, 399) mukaan MS-taudin fysioterapian tarve on yksilöllinen ja riippuu ensisijaisesti oireiden vaikeudesta. Hyvässä kunnossa olevalle henkilölle sairauden alkuvaiheessa riittää yksi fysioterapiajakso vuodessa, jossa tekemistä ohjaa omatoiminen harjoitusohjelma. Sen sijaan sairauden myöhemmässä vaiheessa olevan henkilö, joka tarvitsee pyörätuolia, tarve fysioterapialle on kaksi kertaa viikossa ympärivuotisesti. Fysioterapia voi sisältää paljon erilaisia keinoja kivunhallintaan, joita ovat muun muassa sähköhoito, aktiivinen ja passiivinen venyttely kiristävien lihaksien spastisuuteen, hieronta, niveliä tukevat lastat ja rentoutumisharjoitukset.
MS ja mielenterveys
MS-tautia sairastavan mieliala vaihtelee ympäristön tapahtumien mukaan kuten muillakin, mutta MS-tautia sairastavien tiedetään sairastuvan muita useammin masennukseen. Sairauteen ei liity vakavia mielenterveyden häiriöitä. Sitä vastoin mielialan painuminen eli tilannesidonnainen masennus on tavallista. Mielialan vaihtelut kuuluvat taudin kulkuun. Monilla rutiineista huolehtiminen, läheisten kanssa oleminen ja liikunta nostavat alentunutta mielialaa. (Terveyskylä 2022.)
Kauranen (2021, 399) korostaa voimaharjoittelun myönteistä vaikutusta mielialaan ja suosittelee laiteharjoittelua turvallisuussyistä, erityisesti proprioseptiikan heikentyessä. Singhin ym. (2023) meta-analyysin mukaan voimaharjoittelu vähensi tehokkaimmin masennusoireita, kun taas kehonhuollollinen harjoittelu lievitti ahdistusta.
Liikunnan lisäksi kylmäaltistuksella on todettu olevan paljon myönteisiä vaikutuksia palautumisessa ja masennuksen ehkäisyssä. Nykyään tiedetään, että kylmän suihkun hyödyt vastaavat avantoa. (Oksa 2024.) Tämän pohjalta jokaisella MS-tautia sairastavalla henkilöllä on mahdollisuus kylmäaltistukselle ympäri vuoden.
Kylmäaltistusta tutkineiden Millerin ym. (2016) ja Radeckan ym. (2021) tutkimuksien mukaan kylmäaltistuksen yhdistäminen MS-taudin kuntoutukseen voi vähentää uupumusta. Myös Aliton ym. (2024) katsauksen havainnot vahvistavat psykologisten parametrien lisäksi positiivisia vaikutuksia toimintakyvyssä, kun ollaan koko kehon huippukylmässä (-110 celsiusastetta) 2–3 minuutin ajan 10–20 kerran jaksoina.
Rissasen (2024) mukaan kylmävesialtistus voi edistää stressinsietokykyä. Lisäksi avantouimarit ovat kertoneet, että hengitystiesairaudet ovat jääneet pois. Olisikin syytä tutkia lisää sitä, onko säännöllisellä, voimakkaalla kylmävesialtistuksella ennaltaehkäisevää vaikutusta mielenterveyteen. (Rissanen 2024.)
Nykytutkimuksien mukaan MS-tautia sairastavilla on useita keinoja, joilla he voivat vaikuttaa toimintakykyynsä ja mielenterveyteensä. Turusen ja Vilénin (2025) opinnäytetyössä tutkittiin kartoittavan kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisia vaikutuksia kylmäaltistuksesta on saatu neurologisilla kuntoutujilla. Opinnäytetyössä havaittiin, että kylmäaltistuksella oli positiivisia vaikutuksia MS-tautia sairastavilla mm. uupumuksen vähenemiseen, ahdistuneisuuden ja kivun kokemisen vähenemiseen sekä toimintakyvyn ja unenlaadun paranemiseen.
Kirjoittajat
Teemu Turunen on fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Heli Lahtio toimii LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtorina.
Lähteet
Alito, A., Fontana, J. M., Franzini Tibaldeo, E., Verme, F., Piterà, P., Miller, E., Cremascoli, R., Brioschi, A., & Capodaglio, P. 2024. Whole-Body Cryostimulation in Multiple Sclerosis: A Scoping Review. Journal of Clinical Medicine. Vol. 13(7), 2003. Viitattu 05.05.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/jcm13072003
Kauranen, K. 2021. Fysioterapeutin käsikirja. 4. uudistettu painos Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Miller E., Kostka J., Włodarczyk T., Dugué, B. 2016. Whole-body cryostimulation (cryotherapy) provides benefits for fatigue and functional status in multiple sclerosis patients. A case–control study. Acta Neurol Scand 2016: 134, 420–426. Viitattu 05.05.2025. Saatavissa rajoitetusti https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26778452/
Neuroliitto. 2025. MS-tauti. Viitattu 05.05.2025. Saatavissa https://neuroliitto.fi/tieto-tuki/tietoa-sairauksista/ms-tauti/sairastuminen-ja-ensioireet/
Oksa, J. 2024. Kylmällä suihkulla on samat hyvinvointivaikutukset kuin avannolla, tutkija sanoo. Viitattu 18.05.2025. Saatavissa rajoitetusti https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000010754019.html
Radecka, A. Knyszynska, A., Luczac, J. & Lubkowska, A. 2021. Adaptive Changes in Muscle Activity after Cryotherapy Treatment: Potential Mechanism for Improvement of the Functional State in Patients with Multiple Sclerosis. NeuroRehabilitation. Vol. 48 (1).119–131. Viitattu 05.05.2025. Saatavissa rajoitetusti https://content.iospress.com/articles/neurorehabilitation/nre201535
Rissanen, S. 2024. Avantouinti vaikuttaa terveyteen monin tavoin. Lääkärilehti. Viitattu 05.05.2024. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/avantouinti-vaikuttaa-terveyteen-monin-tavoin/
Singh, B., Olds, T., Curtis, R., Dumuid, D., Virgara, R., Watson, A., Szeto, K., O’Connor, E., Ferguson, T., Eglitis, E., Miatke, A., Simpson, C.E.M. & Maher, C. 2023. Physical activity and depression: A large meta-analysis of randomized controlled trials. British Journal of Sports Medicine. Vol. 57(10), 620–629. Viitattu 06.05.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1136/bjsports-2022-106195
Terveyskylä. 2022. Tietoa MS-taudista. Viitattu 05.05.2025. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivosairaudet/ms-tauti/tietoa-ms-taudista/ms-taudin-eteneminen-taudin-alatyypeissa
Tienari, P. 2025. MS-tauti. Viitattu 05.05.2025. Saatavissa: https://www.aivosaatio.fi/diagnoosi/ms-tauti/
Toikkanen, U. 2024. Avantouinti vaikuttaa terveyteen monin tavoin. Lääkärilehti. Viitattu 05.05.2025. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/avantouinti-vaikuttaa-terveyteen-monin-tavoin/
Turunen, T. & Vilén, L. 2025. Kylmäaltistus neurologisilla kuntoutujilla. Kartoittava kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.05.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913061
Wesander, M. 2022. Rastilan talviuintipaikka. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 19.05.2025. Saatavissa https://www.finna.fi/Record/hkm.71ae75ae-6e0a-4695-be7d-313a7ed04234?sid=5025936745
