Oikeusapu auttaa tilanteissa, joissa henkilö tarvitsee asiantuntevaa apua, mutta ei sitä oman taloudellisen asemansa vuoksi kykene itse kustantamaan. Oikeusapua annetaan valtion varoista korvauksetta tai omavastuuosuutta vastaan henkilön taloudellisen aseman perusteella. (Oikeusapulaki 257/2002.)
Suomen kansalaisilla on mahdollisuus saada oikeusapua niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kansainväliset oikeuslähteet mahdollistavat oikeusavun saamisen eri maista. Oikeus oikeusapuun ja edellytykset sen saamiseen ulkomailta tulevat kansainvälisistä oikeuslähteistä. Oikeusavun sisältö ja laajuus riippuvat kuitenkin paljolti kunkin maan kansallisesta lainsäädännöstä. Kaikista maista ei myöskään ole välttämättä mahdollista saada oikeusapua.
Toiminnallisessa opinnäytetyössä (Mikola 2025) käsiteltiin kolmea asiaa säätelevää kansainvälistä oikeuslähdettä ja Suomen lainsäädäntöä. Lisäksi tarkasteltiin oikeusministeriön roolia ulkomailla käsiteltävissä oikeusapuasioissa sekä neljän eri maan oikeusapujärjestelmiä, ja hakemuksen lähetysprosessia näihin maihin. Opinnäytetyössä asiaa käsiteltiin oikeusaputoimistojen työntekijöiden näkökulmasta, ja oikeusavusta ulkomailla käsiteltävissä asioissa luotiin opas Helsingin oikeusaputoimistolle.
Neuvonta-apua ulkomailla käsiteltävään asiaan
Oikeusavun hakijan näkökulmasta oikeusavun prosessi voi olla jo Suomessakin vaikea ymmärtää. Silloin kun tarkoitus on hakea oikeusapua ulkomailta, tuo se vielä omat haasteensa prosessiin. Ulkomailla käsiteltävässä asiassa oikeusapua haetaan siitä valtiosta, jossa asian käsittelyn pääpaino on ja jossa asia hoidetaan. Oikeusavun myöntämisestä vastaa kyseinen valtio ja oikeusapua myönnetään kyseisen maan oikeusapujärjestelmän mukaan. (HE 82/2001.)
Suomalaisista oikeusaputoimistoista voi hakija kuitenkin saada yleistä oikeudellista neuvontaa liittyen ulkomailla käsiteltävään asiaan (Oikeusapulaki 257/2002). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen kansalainen voi saada Suomessa apua ulkomailla käsiteltävään asiaan, esimerkiksi kirjelmän tai muun asiakirjan laatimisen muodossa. Lisäksi Suomen kansalaista voidaan avustaa ulkomaisen avustajan hankkimisessa asian hoitamiseksi. Suomalainen oikeusaputoimisto ei kuitenkaan voi myöntää yleistä oikeudellista neuvontaa laajempaa oikeusapua ulkomailla käsiteltävään asiaan. (HE 82/2001.)
![[Alt-teksti: Työpöytä, jossa on asiakirjoja, oikeuden vaaka, pino kirjoja ja toimistovälineitä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/286_2025_Oikeusapua-Suomen-kansalaisille-eri-maissa-1024x597.jpg)
Oikeusavun hakeminen oikeusapudirektiivin nojalla
Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä oikeusavun myöntäminen perustuu oikeusapudirektiiviin (neuvoston direktiivi 2003/8/EY oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset). Oikeusapudirektiiviin sisältyvissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa Suomen kansalainen voi hakea toisesta jäsenvaltiosta oikeusapua.
Suomen kansalainen voi lähettää hakemuksen joko itse tai suomalaisen oikeusaputoimiston välityksellä. Valtioneuvoston asetuksen oikeusavusta (388/2002) nojalla kaikki suomalaiset oikeusaputoimistot voivat toimia lähettävinä viranomaisina oikeusapudirektiivin nojalla lähetettävässä hakemuksessa.
Oikeusavun hakemiseksi hakijan tulee täyttää lomake, joka on saatavissa Euroopan oikeusportaalin sivuilla. Kaikki lomakkeella pyydetyt tiedot tulee ilmoittaa tarkasti ja niiden tulee olla paikkansapitäviä sekä lomake tulee muutenkin täyttää huolellisesti.
Lomakkeella tulee ilmoittaa
- lähettääkö hakemuksen itse vai asuinvaltion viranomaisen välityksellä
- hakijaa koskevat yleiset tiedot
- tiedot riita-asiasta, johon oikeusapua haetaan
- menettelyä koskevat tiedot
- perhetilanne
- taloudelliset tiedot (Euroopan oikeusportaali 2022).
Euroopan oikeusportaalin sivuille on myös koottu kattavasti tietoa jäsenvaltioiden oikeusapujärjestelmistä. Sivuilta voi yksityishenkilökin etsiä tietoa oikeusavun hakemisesta kohdemaasta, esimerkiksi hakemuksen kielivaatimuksista ja viranomaisesta, jolle hakemus tulee lähettää. Lisäksi henkilö voi lukea sivuilta siitä, minkälaista oikeusapua kohdemaasta olisi mahdollista saada. (Euroopan oikeusportaali 2023.)
Kirjoittajat
Jutta Mikola valmistuu yritysjuridiikan tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta Lappeenrannan kampukselta.
Jarmo Kemppinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa opettaen muun muassa liiketalouden juridiikkaa.
Lähteet
Euroopan oikeusportaali. 2022. Oikeusapuun liittyvät lomakkeet. Viitattu 31.5.2025. Saatavissa https://webgate.ec.europa.eu/e-justice/157/FI/legal_aid_forms
Euroopan oikeusportaali. 2023. Oikeusapu. Viitattu 4.6.2024. Saatavissa https://e-justice.europa.eu/topics/taking-legal-action/legal-aid_fi?language=fi
HE 82/2001. Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeusapulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Finlex. Viitattu 21.5.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2001/82
Mikola, J. 2025. Oikeusapu ulkomailla käsiteltävissä asioissa. Opinnäytetyö, tradenomi AMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053118776
Neuvoston direktiivi 2003/8/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset. EUR-Lex. Viitattu 21.5.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32003L0008
Oikeusapulaki 257/2002. Finlex. Viitattu 1.6.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2002/257
Valtioneuvoston asetus oikeusavusta 388/2002. Finlex. Viitattu 21.5.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2002/388