Rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö uudistuu

Maankäyttö- ja rakennuslaki on muuttumassa rakentamislaiksi. Uusi laki muun muassa keventää lupamenettelyä pienemmissä rakentamiskohteissa, pyrkii rakentamisen osalta pienentämään myös ilmastonmuutosta ja selkeyttää vastuukysymyksiä rakennushankkeissa (Ympäristöministeriö 2023).

Lakiesityksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslaki nimettäisiin alueidenkäyttölaiksi 1.1.2025 alkaen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa olleet rakentamista koskevat osiot siirtyisivät uudistuksen myötä uuteen lakiin, jonka nimeksi tulisi rakentamislaki. Myös se tulisi voimaan vuoden 2025 alussa.

Jatkossa toimenpidelupa ja rakennuslupa tullaan korvaamaan yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Samassa yhteydessä lupaa edellyttävien rakennushankkeiden kynnystä korotetaan. Esimerkiksi alle 30 m2 rakennus, alle 50 m2 katos tai alle 30 metriä korkea masto tai piippu ei tarvitsisi rakennuslupaa (Kukkonen 2023).

Kuva 1. Jos lakiesitykset tulevat voimaan, niin jatkossa esimerkiksi alle 30-neliöisten rakennusten pystyttämiseen ei tarvittaisi rakennuslupaa. (image4you 2016)

Päärakentajan vastuu kasvaa

Uusi rakentamislaki tulee keskittämään vastuuta koko rakennushankkeen toteuttamisesta päävastuulliselle toteuttajalle (Ympäristöministeriö 2023). Käytännössä tämä siirtää entistä enemmän rakentamisen vastuuta aliurakoitsijoilta rakentajalle (Hassinen & Pere 2023). Mikäli rakennusprojektin aikana tulee ongelmia, niin pääurakoitsijalla on paremmin mahdollisuus puuttua tällaisiin tilanteisiin. Tämän vuoksi muutoksella on vaikutusta myös urakoitsijoiden välisiin sopimussuhteisiin.

Rakennushankkeen toteuttaja joutuu arvioimaan, millaisia sopimusehtoja tulee käyttämään esimerkiksi rakennuksen mallintamisessa, jotta kaikki lakisääteiset vaatimukset tulevat kirjattua sopimusehtoihin. Vastaavasti alistamismenettelyssä pääurakoitsijan vastuu korostuu, mikä voi osaltaan vaikuttaa entistä yksityiskohtaisempina sopimuspykälinä pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan välisissä sopimussuhteissa.

LAB-ammattikorkeakoulun rakennusmestarikoulutuksen opinnoissa saadaan nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä vastaavan työnjohtajan kelpoisuus työnjohtotehtävässä (Rakennusmestari AMK, monimuotototeutus 2023). Osana näitä opintoja opiskellaan rakennusalan sopimuksia. Kurssilla opiskelijat saavat tarvittavat tiedot myös rakentamislain muutosten vaikutuksista erilaisiin rakennusalan sopimuksiin.

Kirjoittaja

Jarmo Kemppinen, KTM, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa yritysjuridiikan lehtorina.

Lähteet 

Hassinen, H. & Pere, K. 2023. Uusi rakennuslaki 2025: Mitä laki tarkoittaa rakennusyrityksille? Rakentamisen ja talotekniikan maailma 1/2023. Viitattu 25.8.2023. Saatavissa https://admicom.fi/asiakaslehti/rakentamisen-talotekniikan-maailma-1-2023/uusi-rakennuslaki-2025/

image4you. 2016. Talo, rakenne, kiinteistöjen, konsepti. Pixabay. Viitattu 25.8.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/talo-rakenne-kiinteist%C3%B6jen-konsepti-1353389/

Kukkonen, J. Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu. Kiinteistölakimies. Viitattu 24.8.2023. Saatavissa https://kiinteistolakimies.fi/artikkelit/uusi-maankaytto-ja-rakennuslaki/

LAB. 2023. Rakennusmestari AMK, monimuotototeutus 2023. Viitattu 25.08.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/koulutus/rakennusmestari-amk-rakennusalan-tyonjohto-monimuotototeutus-lappeenranta-210-op

Ympäristöministeriö. 2023. Eduskunta hyväksyi rakentamisen päästöjä pienentävät ja digitalisaatiota edistävät lait. Viitattu 25.08.2023. Saatavissa https://ym.fi/-/eduskunta-hyvaksyi-rake. ntamisen-paastoja-pienentavat-ja-digitalisaatiota-edistavat-lait